torstai 15. helmikuuta 2018

Taimivauvoja ja kissavauvoja

Meille muutti joulukuussa kaksi tyttökissanpentua. Se on asettanut omat haasteet huonekasvien sijoittamiselle ja taimikasvatukselle. Kissat ovat nyt jo 5kk ikäisiä, eivätkä siis oikeastaan enää vauvoja, mitä ei käyttäytymisestä aina huomaa. Yleensä osaavat olla oikein nätisti ja hakeutuvat seuraan esimerkiksi blogitekstiä kirjoittaessani. Kunhan vielä oppisivat jättämään kasvit rauhaan.

Syli täynnä kissoja

Tällä viikolla olen ollut innoissani uusista taimivauvoista, suurin osa 8.2. kyvämistäni siemenistä on itänyt! Tarkemman tilanteen päivitin Kylvökalenteri 2018 -postaukseen.

Aikaisemmin harmittelin keijunmekon huonoa itämisprosenttia, mutta nyt keijunmekkojakin on itänyt 2 taimea lisää. Niitä ei tästä kuvasta meinaa kunnolla erottaa, kun taimissa on vielä siemen lehtien peittona. Ruukun takaosassa näkyy varret, jos oikein tarkkaa katsoo.




Kaikki nämä taimet ovat keittiötasolla led-lamppujen alla. Keittiötaso on niitä harvoja paikkoja johon kissat eivät (vielä) pääse. Toivottavasti taimien saama valo riittää, eivätkä kasva aivan honteloiksi.

Aikaisemmin kylvämäni jo vähän isommiksi kasvaneet taimet olen vienyt viileämpään. Kyseinen huone on kissoilta kielletty, joten siellä saavat olla rauhassa. Ikkuna on jonnekin koillisen ja idän välille, joten kovin valoisa paikka se ei ole. Siksi olen viritellyt lisävaloja ajastimen kanssa. Lisävaloista toinen on led-lamppu ja toinen loisteputki, joka on suunnitteilla vaihtaa myöskin lediksi.

Näidenkin taimien joukossa havaitsin iloisen yllätyksen. Latva-artisokista on itänyt yksi taimi lisää, kuvassa se pilkistää vähän mullasta. Terhakka taimi näyttäisi olevat tulossa, latva-artisokat taitavat hyötyä viileammästä kasvupaikasta.

taimet latva-artisokka chilit ananaskirsikka lisävalo
Latva-artisokka, chilejä ja ananaskirsikka





keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää Ystävänpäivää

Tässä teille kruunuvuokkoja Ystävänpäivän kunniaksi. Viime kesällä niitä päätyi pihalleni jokunen ihan sattumalta, kun alennuksesta taisin eurolla ostaa pussin mukuloita. Yllätyin kuinka upeita ovat.

kruunuvuokko
Kruunuvuokko

Minulla on ollut periaatteena että kasvatan lähinnä perennoja ja vielä sellaisia joita ei tarvitse talvettaa sisällä. Vaikkakin muutamia poikkeuksia olen jo tehnyt. Kruunuvuokon mukulat jäivät kuitenkin talveksi ulos. Mutta silti, olen harkinnut jos ensi kesäksi ostaisin uuden satsin. Etenkin jos yhtä halvalla saisin. Viime vuonna esikasvatin vuokkoja ensin ruukussa sisällä, ja vasta myöhemmin istutin ulos. Tämä ei kuitenkaan taida olla välttämätöntä, vaan mukulat voisi myös istuttaa suoraan ulos, kukinta tulee silloin myöhemmin.

Hyvää ystävänpäivää!

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kylvökalenteri 2018 (päivitetty 15.2.)

Aikaisemmin lupailin listaa tekemistäni kylvöistä. Tämän kylvökalenterin on tarkoitus jäädä itselleni tilastotiedoksi, mitä olen kylvänyt minäkin vuonna ja mihin aikaan. Tämä postaus tulee päivittymään kevään mittaa sitä mukaan kun teen lisää kylvöjä. Saatan myös kirjailla joitain yksittäisiä huomioita kylvöjen onnistumisesta muistiin. Linkki tähän löytyy blogini vasemmasta reunasta esittelyn alta. Näin tänne on helppo löytää myöhemminkin.

Koristekasvit


Talvikylvö/hankikylvö

Kokeilin tänä talvena ensimmäistä kertaa talvikylvöä ja kylvin siemeniä ruukkuihin joulukuussa ja vein kylvökset ulos odottamaan pakkasia. Pakkasen ja lumisateen jälkeen siirsin kylvökset varjoiselle paikalle talon seinustalle ja olen lapioinut päälle vielä lisälunta. 

En muista mitä kaikkea kylvin, enkä jaksa kaivella nimikylttejä lumen alta, joten listaa tulee myöhemmin. Ainakin osaa näistä laitan myös normaalisti esikasvatukseen, kun ei ole kokemusta kuinka hyvin talvikylvö toimii.

Näitä ainakin:

  • Parvitulppaani
  • Sinivaleunikko, valkoinen ja sininen
  • Tarhavaleunikko
  • Isovaleunikko
  • Keltavaleunikko


Esikasvatettavat

vko 2
  • Keijunmekko
    • 12.2.2018: 3/8 itänyt
    • 15.3.2018: 5/8 itänyt

25.1.2018
  • Ahkeraliisa 'Accent Salmon' 
    • Itänyt
  • Ahkeraliisa 'Athena F1 Red'
    • Itänyt
  • Maljalaukkaneilikka 'Ballerina lilac'
    • Itänyt
  • Maljalaukkanailikka 'Ballerina White'
    • Itänyt

4.2.2018 (Nämä kaikki ovat kylmäkäsittelyn vaativia siemeniä. Ohjeen mukaan jos ei idä kuukaudessa, siirrän kylmään seuraavaksi kuukaudeksi)
  • Sinivaleunikko, valkoinen ja sininen
  • Tarhavaleunikko
  • Isovaleunikko
  • Keltavaleunikko
  • Mooseksenpalavapensas
  • Vuoriarho
  • Punanukki
  • Täpläpunalatva
    • 15.2.2018: 2 itänyt
  • Alppikatkero
  • Kellokärhö

8.2.2018
  • Pampaheinä 'White Feather'¨
  • Pulskaneilikka 'Spooky'
    • 15.2.2018: Itänyt
  • Isokaunosilmä 'Early Sunrise'
    • 15.2.2018: Itänyt
  • Pronssisara 'Zora'
  • Kaukasiantörmäkukka 'Fama Blue'
    • 15.2.2018: 2/4 itänyt
  • Karpaattienkello 'Blau'
  • Sulkaneilikka 'Spring Beaty, sekoitus'
    • 15.2.2018: Itänyt


Hyötykasvit


Chili Cayanne Long Slim
Testasin itävätkö n. 10v vanhat chilin 'Cayanne Long Slim' siemenet. Laitoin siemeniä reilusti. Ihan turhaan, suurin osa iti! Tästä olen jo pihistänyt pari taimea isompaan ruukkuun.


vko 1
  • Chilit:
    • 'Monster Naga'
      • Itänyt, mutta taitaa menehtyä ilmeisesti liikakasteluun
    • 'Red Peruvian Rocoto'
      • Ei itänyt, ilmeisesti siemenet liian vanhoja
    • 'Hot Lemon'
      • Itänyt, mutta taitaa menehtyä ilmeisesti liikakasteluun
    • 'Chocolate Fatalii'
      • Itänyt
    • 'Cayanne Long Slim'
      • Itänyt
    • 'Locato'
      • Itänyt

vko 2
  • Latva-artisokka
    • 12.2.2018: 2/4 itänyt
    • 15.2.2018: 3/4 itänyt
  • Ananaskirsikka
    • 3/4 itänyt

4.2.2018
  • Paprikat
    • 'Golden California Wonder'
    • 'California Wonder'



torstai 8. helmikuuta 2018

Talvipäivien puuhastelua

Muutaman viime päivänä on satanut lunta enemmän kuin tarpeeksi. Lumitöitä on päässyt tekemään päivittäin. Eilen jopa kaksi kertaa. Olen kyllä tyytyväinen lumesta, kasvit saavat suojaa pakkasta vastaan ja lumi tuo kaivattua valoisuutta muuten niin pimeään talveen. Toki vielä parempi jos aurinkokin pilkahtelisi useammin.

lyhty
Kuva otettu joulukuussa, mutta täsmää tämän hetken säähän, nyt lunta on vain vielä enemmän.

Kesällä alapihan autopaikkaa suunniteltaessa mietin ohimennen, että autopaikan ympärillä olevat ja tulevat kivimuurit hankaloittavat lumitöiden tekemistä. Nyt sama on koettu käytännössä, lumikolalla ei pysty työntämään lunta mihinkään suuntaan, vaan aina on jonkin korkuinen muuri vastassa. Tämä ei kuitenkaan haittaa paljoa. E tykkää muutenkin tehdä lumityöt lumilapiolla. Eikä se minustakaan ole juurikaan hitaampaa kuin lumikolalla. Etenkin jos lumi on yhtä kevyttä kuin tämän hetkinen pakkaslumi.

Alapihan lumivalli matalan kivimuurin päällä

Sitten jos ja kun lumilinko saadaan taas toimimaan, ongelmaa ei ole enää ollenkaan. En tiedä mikä siinä on vikana, mutta se ei käynnistinyt viime talvena. Viime talvi oli muutenkin niin vähäluminen, että ei sitä koskaan tutkittu sen tarkemmin. Asia tuli mieleen vasta nyt kun lunta rupesi satamaan enemmän.


lumilinko Biolan pikakompostori
Lumilinko odottelee unohdettuna lähes lumeen hautautuneena. Ehkä se vielä kuntoon saadaan. Biolanin pikakompostori on toistaiseksi pysynyt sulana, vaikka nämä pakkaset ovatkin laskeneet lämpötilan alle 10 asteeseen.

Lumitöiden ohella taimikasvatukset ovat jo hyvässä vauhdissa. Ajattelin ettei kannata kovin paljoa tai liian aikaisin kylvää, mutta uusia siemeniä on tullut hankittua enemmän kuin tarpeeksi ja vielä lisää tekisi mieli hankkia. Ajattelin tilastomielessä julkaista postauksen kylvöjen aikataulusta ja tarkemmista lajeista, mutta koska monen kylvö odottaa vielä kevään edistymistä, niin palataan siihen myöhemmin.

Kuten aikaisemmin puhuin, niin tänä vuonna päätin luopua aikaisemmin käyttämistäni turvepelleteistä ja kylvää siemenet kylvömultaan muovisiin taimiruukkuihin. Ja koska viime vuonna havaitsin että kaikki perennojen taimet eivät pidä koulimisesta, kylvän ainakin osan siemenistä valmiiksi isompiin ruukkuihun ja laitan pohjalle mustaa multaa.

Helmikuun kylvöjä. Mukana mm. pampaheinä ja isokaunosilmä. Taustalla pilkistelee jo kasvamaan lähtenyt latva-artisokan hintelä taimi.

Viime vuonna kylvin hopeahelokkia ja tarharistikkiä sen verran paljon etten jaksanut koulia kaikkia, vaan osa sai kasvaa jäätelöpurkeissa ahtaasti kesään asti. Kesällä ihmettelin, kun ne ahtaasti kasvavat taimet olivat paljon isompia ja vantterampia kuin ne jotka koulin kasvamaan omiin ruukkuihinsa. Tästä sain päähäni etteivät kaikki lajit tykkää koulimisesta, mutta toki kyseessä voi olla jokin muukin syy.

Omaa työtä helpottaa kuitenkin mitä vähemmän koulittavaa on, joten teen siksi tänä vuonna harvat kylvökset heti alkuunsa isompiin ruukkuihin ainakin perennojen kohdalla. Toki hyötykasvien kuten paprikan, chilin, munakoison ja tomaatin kohdalla hoidan koulimiset vanhan kaavan mukaan. Kurkut taas tietämäni mukaan eivät tykkää koulimisesta ja ne olen aina ennenkin kylvänyt suoraan isoihin ruukkuihin. Niiden kylvö, kunten monen muunkin kasvin, saa odottaa vielä.



sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Helmikuussa aurinkokin jo lämmittää

Koska pihalla ei tähän aikaan vuodesta tapahdu paljoakaan, päätin käyttää aurinkoisen päivän hyödyksi ja lähdin kävelylenkille. Aurinkoisia päiviä ei tämän talven aikana ole ollut kovinkaan monia. Uskallauduin jopa jäälle ensimmäistä kertaa tänä talvena. Pakkaspäiviä ei ole ollut vielä monia, mutta jäällä liikkui jo monia pilkkijöitäkin. Tiedä sitten kertooko se vielä mitään jään kestävyydestä.

jäällä
Jäällä. Mahdollisesti vanhan laiturin jäänteet

























Ihanaa huomata että aurinko lämmittää taas pitkästä aikaa. Oikeastaan se on ensimmäinen konkreettinen "keväänmerkki", jonka vuosittain huomaa yleensä lähellä tammi-helmikuun vaihdetta. Vaikka ulkona oli hiukan vajaa -10 astetta pakasta, suojaisissa paikoissa tuntui lähes lämpimältä. Jonkin ajan päästä havaitsin todisteen siitä että en pelkästään kuvitellut auringon lämpöä: Auringon lämmittämältä kiveltä oli jopa lumi alkanut sulamaan ja pakkasesta huolimatta kiven pinta oli märkä.

auringon lämpö sulava lumi
Todistusaineistoa auringon lämmöstä 4.2.2018

























Matkalla havaitsin myös kevään ensimmäiset pajunkissat. Kyllä se kevät sieltä vielä tulee!

paju pajunkissat
Pajunkissat 4.2.2018



keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 kasviyllätyksiä

Ensiksi hiukan tiedotusasiaa: Loin erinäisistä syistä uuden Google/Blogger -tilin "Pihan vuosi", aion jatkossa käyttää tätä enkä aikaisemmin käyttämääni "Annika" tiliä. Pahoittelen jos aiheuttaa alkuunsa sekaannusta.

Sitten itse asiaan: Taisin aikaisemmin lukea jonkun blogista kirjoituksen viime kesän iloisista yllätyksistä. Valitettavasti en muista enää kenen blogista oli kyse. Mieleen kuitenkin jäi, että oli kiva idea ja voisin itsekin jollain tapaa toteuttaa saman. 

Kaksi viime kesän yllätyksistä liittyi huhtikuun Kevät messuihin, josta ostin useita juurakoita ja mukuloita. Ostin mm. valkoista ja vaaleanpunaista morsiusharsoa. Kevään mittaan ihmettelin kasvamaan lähteneiden kasvien ulkonäköä, kun eivät olleet ollenkaan morsiusharsomaisia. Jäivät mataliksi ja vankkarakenteisiksi. Molemmat alkoivat kukkimaan aikaisin kesällä vaaleanpunaisin kukin. Eivät ne mitään morsiusharsoa voineet olla, en kuitenkaan löytänyt mitä ovat, vaikka kovasti yritin etsiä. Ilmeisesti myyjältä oli mennyt juurakot sekaisin. 

Sattumalta syksyllä osui samanlainen perenna silmään selaillessani erään verkkokaupan perennavalikoimaa. Olin morsiusharsojen tilalta saanut kaksi kivikkosuopayrttiä. Itselle täysin vieras kasvi, mutta onpahan ihan kivan näköinen matala maanpeitekasvi.

kivikkosuopayrtti
Kivikkosuopayrtti

Kevät messuilta mukaan lähti myös kaksi syklaamin mukulaa (cyclamen purpuranscens). Niiden luvattiin olevan talven kestäviä jopa -30 asteeseen asti. Olen ollut siinä käsityksessä, että syklaami ei talvehdi suomessa ulkona, mutta päätin kokeilla. Harmi kun kumpikaan ei kesän mittaan näyttänyt mitään elon merkkejä. Yllätyin melkoisesti kun myöhään syksyllä maasta vihdoin pilkisti pari hassua pinkkiä ja kaunista kukkaa. Harmi kun en löydä niistä kuvaa, vaikka mielestäni sellaisen otin.

Syklaami ei ehtinyt kauan kukkia, ensimmäiset pakkasyöt lakastuttivat kukat. Myöskään yhtään lehteä ei maanpinnalle ehtinyt. Jännityksellä odotan selviääkö kuitenkin talvesta, vai jäikö tämä yllätys todella lyhytaikaiseksi.

Kolmas yllätys koskee jo 2016 kesällä ostettuja kuunliljan juurakkoja. Luulin niiden kuolleen, kun koko kesässä ei näkynyt mitään elonmerkkejä. Tämäkin yllätti melkoisesti vuoden päästä: kesällä 2017 löysin paikalta pienet kuunliljan alut.

kuunlilja
Kuunlilja

Pieneksi ne vielä jäivät ja etana mokomakin kerkesi mutustelemaan, mutta toivotaan että kasvavat ensi kesällä jo paremmin. Raikkaan vihreän sävyiset lehdet valkoisilla reunuksilla ovat ihanat. Melko sitkeältä kasvilta vaikuttaa, kun vuoden verran vietti hiljaiseloa maan alla ja selvisi siitä vielä kasvamaan!




lauantai 27. tammikuuta 2018

Pihan alkuperäiskasvit

Olen useasti harmitellut ettei minulla ole juuri kuvia pihan alkutilanteesta vuodelta 2016. Alkuun en osannut ajatella näin pitkälle. Olen kuitenkin aikaisemmin kertonut jo jonkin verran alkutilanteesta blogini Taustaa -sivulla. Tällä kertaa ajattelin kertoa hiukan kasveista eli nimenomaan pihan alkuperäiskasveista, jotka ovat olleet minua kauemmin tällä pihalla. Yksi lemppareistani on kuvassa näkyvä jasmike, jota kasvoi 3 pensasta.

Jasmike
Osaako joku tarkentaa mikä jasmike? Kasvaa noin 3m korkeaksi pystykasvuiseksi pensaaksi.

Puut:

  • 5 ISOA mäntyä
  • 2 koivua
  • 1 vaahtera ja todella paljon pikku vaahteroita siellä täällä
  • 3 pientä pihlajaa
  • 3 omenapuuta
  • 1 luumupuu tai pikemminkin luumupusikko

Puiden kohdalla olemme karsineet vanhoja paljon. 2 mäntyä on jo kaadettu ja loputkin 3 ovat kaatouhan alla. Samoin koivujen kohtalo on vaakalaudalla. Tarkoituksena olisi että aurinko pääsisi paistamaan pihalle, eikä autojen päälle uhkaisi tippua oksia ja rojua. Pihlajista taas tykkään, ne eivät kasva hankalan isoiksi ja pihlajanmarjat on nättejä sekä hyvää ruokaa linnuille, mutta valitettavasti pihlajat kasvavat väärissä paikoissa. Yksi kallion päällä kasvava saa kuitenkin jäädä paikalleen niin kauaksi aikaa kuin pysyy hengissä hankalassa paikassa. 

Omenapuista yksi sai lähteä, koska se kasvoi väärässä paikassa. Toisesta kaadettiin puolet ja kolmas on pientä karsintaa lukuun ottamatta entisellään. Kuva viime kevät-talven karsinnan jälkeen.

Omenapuu, punaherukka ja vuorenkilpi

Luumupuu oli pahasti pusikoitunut, muistutti enemmän pensasta ja yritti levitä juurivesoilla joka paikkaan. Sen juuret myös ovat todennäköisesti rikkoneet vieressä olevan vanhan uima-altaan pohjan. Sekin sai siis lähteä, mutta otimme siitä yhden ison puun joka siirrettiin parempaan paikkaan pihalla alkukesästä 2017. Leviämisen ehkäisemiseksi, rajasin istutusalueen juuriesteellä. Ainakin syksyllä se oli edelleen hengissä.


Pensaat:

  • Kiiltotuhkapensas + pienempiä siellä täällä
  • Valkoinen ja violetti syreeni
  • Orapihlaja-aita
  • 2x pensasaita, jota en tunnista (joku pensasangervo?)
  • 2 pensasta, jota en tunnista (myöskin joku pensasangervo?)
  • 3 Jasmiketta (tarkempi lajike?)
  • 4 punaherukkaa
  • 1 mustaherukka
  • karviaisen taimia
  • Juhannusruusu
  • Jokin pensasruusu?
  • Terttuselja

2 punaherukkaa kasvoi hankalasti keskellä nurmikko-aluetta (toinen näkyy aikaisemmassa kuvassa) ja olivat huonokuntoisia, joten ne saivat lähteä. Saunan eteen oli kuitenkin kasvanut ilmeisesti itsestään muutama punaherukan alku (sen verran isoja, että tekivät jo marjoja), siirsin ne kasvimaan puolelle. Saunan edustalla kasvaa myös mustaherukka, jonka aijon myöskin siirtää, mutta sen tuleva paikka ei ole vielä valmiina. Naapurin puolelta levinneitä ja siemenistä kasvaneita karviaisen taimia löytyi monesta paikkaa. Yhden otin talteen ja siirsin kasvimaalle, saa nähdä meneekö monta vuotta että alkaa tuottamaan marjoja.

Saunan edustalla kavaa myös terttuselja, joka ei ole toivottu kasvi, eikä kovin hyvällä paikallakaan, mutta ilmeisesti siitä ei pääse eroon. Saa nähdä otanko sen häätämisen joskus projektiksi, vai annanko vain kasvaa paikallaan. Pakko sitä on vähintäänkin leikata, jos haluaa että saunan kuistille on esteetön pääsy.

Kuten jo mainitsin niin jasmikkeita kasvoi 3, nyt niitä on 5, koska löysin vielä muutaman uuden pensaan alun muiden pensaiden seasta ja siirsin ne uusille paikoille. En tiedä tarkemmin mitä jasmikkeita ovat, joten jos joku osaa auttaa sen kanssa, olen kiitollinen. Kuva oli heti aluksi. Toinen mielestäni kaunis ja yhtälailla leviävä pensas on kiiltotuhkapensas. Etenkin sen syysväri on upea.

Pensasaitoja muodostuu useammasta pensaasta: syreenistä, orapihlajasta ja kahdessa tunnistamattomasta ehkä pensasangervosta. Molemmissa valkoiset kukat ja kasvavat yli 1,5m korkeiksi. Täytyy yrittää selvittää lajia, kunhan kesällä kukkivat. Mikäli joku jo tästä kuvasta tunnistaa, niin aina parempi.

Toinen tunnistamattomista pensaista

Perennat

  • Vuorenkilpi
  • 2 kiinanpionia 'Karl Rosenfield'
  • Idänsinililja
  • Kotkansiipi
  • Lilja
  • Hopeahärkki
  • Violetti ja vaaleanpunainen akileija
  • Raparperi


Perennoja ei ollut moniakaan, mutta vuorenkilpeä löytyi runsaasti. Siirtelin sitä parempiin paikkoihin, pois keskeltä pihaa. Iso osa meni silti kompostiin. Myös idänsinililjaa kasvaa keväisin runsaasti, mutta se on vain hyvä asia. Olen istuttanut maata kaivaessa vastaan tulleet sipulit takaisin kukkapenkkeihin.

Raparperin löysin vanhan haravointijätteen joukosta pressun päältä. Ilmeisesti oli siemenestä kasvanut. Siirsin sen kasvimaalle.

Vanhaan puukasaan oli jostain levinnyt saniaista, todennäköisesti kotkansiipeä. Siirtelin ne turvaan ennen puukasan pois siivoamista.

saniainen kotkansiipi
Kotkansiipi

Hauskana yksityiskohtana löysin keskeltä orapihlaja-aitaa yksinäisen liljan. Senkin siirsin rakenteilla olleeseen kukkapenkkiin.

lilja
Lilja, mikähän tarkemmin?

Näiden jälkeen kasvimäärä onkin lähtenyt jyrkkään nousuun, mutta palataan nykyisiin uudempiin kasveihin sitten kevään ja kesän mittaan, niin pääsen ilahduttamaan teitä paremmilla kuvilla.

EDIT: Lisätty listaan ja tekstiin terttuselja, kun se oli päässyt unohtumaan.

tiistai 23. tammikuuta 2018

Pihasuunnittelua

Minulla on alusta asti ollut ideana hyödyntää pihan olemassa olevia rakenteita ja muotoja mahdollisimman paljon pihan suunnittelussa. Samoin olen yrittänyt hyödyntää olemassa olevaa materiaalia mahdollisimman paljon. Täytyy kuitenkin olla tarkkana sen suhteen, että E ei halua pihalle "rojua", kuten ruosteista metallia, jota monet suosivat.

Onneksi kaikenlaisia luonnonkiviä pihalta on löytynyt paljon. Materiaali, jota tällä hetkellä riittää yli tarpeen on vanhat kattotiilet. Oikeastaan ne pitäisi kärrätä kaatopaikalle, mutta olen yrittänyt hyötykäyttää niistä edes osan. Tein niistä vanhan uima-altaan sivulle aidanteen. Näin talvi aikaan se näyttääkin upealta lumen ansiosta, mutta kesäksi sitä pitää vielä hiukan naamioida. Jos jollain on lisää hyviä ideoita kattotiilien hyötykäyttöön, kuulisin niitä mielelläni.


kattotiiliaidanne
Kattotiiliaidanne
Suunnitelman tekeminen pihaa varten oli oikeastaan viime talvena projekti. Silloin piha oli suurimmalta osalta vielä alkuperäisessä ulkoasussaan. Vain pari puuta oli kaadettu ja  pihaa siivottu. Koska minun piti hyväksyttää osa suunnitelmista E:llä ja asioiden sanallinen selittäminen oli  hankalaa, päädyin piirtämään lyijykynäluonnoksen pihasta ruutupaperille. Melko vapaat kädet minulla on ollut pihan suhteen. Kasvivalinnoista tai kukkapenkeistä ylipäätänsä E ei ole kovin kiinnostunut, mutta pihan rakenteellisista asioista joutuu hiukan keskustelemaan.

Tuossa pihasuunnitelmassa on mukana muutamia asioita, joita tällä hetkellä ei vielä ole. Saa nähdä tuleeko myöhemminkään, sen verran suunnitelman ovat talon osalta kesken. Kaikkein epävarmin on tuo taloon piirretty eteislaajennus ja sen vieressä oleva kuisti. Tällä hetkellä kuisti on huomattavan paljon pienempi. Myös terassi puuttuu vielä, mutta se todennäköisesti toteutuu jossain muodossa. Ei olla vielä päätetty olisiko puuterassi vai kivetty patio parempi. Olen ehkä kallistumassa sen puoleen että kivetty patio sopisi ympäristöön paremmin. Myös ulkosaunan eteen olisi todennäköisesti tulossa jollain aikataululla terassi.

Pihasuunnitelma
Pihasuunnitelma

Koska luonnoksesta on todennäköisesti hankala ottaa selvää, ilman että tietää mistä on kyse, niin leikin ajankuluksi Paintilla. Tuloksena hiukan värikkäämpi töherrys, josta eri alueet erottuu toivottavasti helpommin.

Pihasuunnitelma
Väritetty pihasuunnitelma


Uima allasta ei ole tarkoitus ottaa enää uima-allas käyttöön. Tällä hetkellä se ei edes pidä vettä. Mutta ideana on korjata se veden pitäväksi ja tehdä siitä koristelampi. Olisi kiva kokeilla selviäisikö esim lumme noin matalassa vedessä. Allas on vain noin 0,5m syvä.

Osa suunnitelmista on elänyt toteuttamisen aikana, kun luonnossa jokin näyttääkin erilaisesta kuin paperilla, mutta kyllä tämä edelleen suurimmaksi osaksi paikkansa pitää, mitä nyt toteuttamattomia tai keskeneräisiä suunnitelmia on mukana monia.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Haasteena huhtikuu

Sain Olipa kerran puutarha -blogin SariHannelta tämän haasteen. Keväästä tulee mieleen ensimmäisenä että luonto herää talven jäljiltä. Ja tämä yksi kohta sisältää lähes kaikki kevään merkit. Tässä haasteessa on tarkoituksena listata viisi tärkeintä kevään merkkiä, joten tuota täytynee pilkkoa hiukan. Näin etelässä kevät alkaa yleensä jo maaliskuussa.

Onneksi kyseessä ei ole kuva-haaste, koska kevätkuvia ei näin äkkiseltään tullut moniakaan vastaan arkistoista.



1. Kevään taimikasvatukset


Taimikasvatukset alkavat yleensä jo heti vuoden vaihteen jälkeen ja kevään edetessä erilaisia purkkeja ja ruukkoja onkin joka paikka täynnä.


2. Aurinko ja lämpö


Ensimmäiset lämpöiset päivät tulevat yleensä maalis-huhtikuussa. Monesti huhtikuussa on päiviä kun lämpö on yli 20:ssä asteessa. Se että pääsee taas istumaan lämpöiseen aurinkoon pihalle on yksi ehdottomista odotuksen aiheista näin talviaikaan.


3. Lumet ja jäät sulavat


Tämä on melko itsestään selvyys.


4. Eläimet, linnut ja hyönteiset heräävät tai palaavat


Keväinen linnunlaulu on myös odottamisen arvoinen asia. Samoin muuttolintujen palaaminen. Viime keväänä tämä maaliskuinen leppäkerttu ilahdutti siinä mielin, että siitä oli pakko napata kuva.


leppäkerttu
Leppäkerttu maaliskuussa

5. Ensimmäiset kevät-kukat


Maan paljastuessa lumen alta, uuden kasvun seuraaminen kuuluu myös kevääseen. Jo nämä maasta työntyvät krookuksen piipot ilahduttavat, itse kukinnosta puhumattakaan.

Krookus
Krookuksen piipot maaliskuussa



Alkuperäinen haaste kuuluu näin:


"Huhtikuu on kuitenkin kevätkuu ja tämä haaste lähteköön kiertämään tuoden kevätmieltä tuokioksi lukijoille ja kirjoittajille! Haaste on yksinkertainen:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia."


Haaste lähtee seuraaville blogeille:


En vielä teitä juurikaan tunne, joten jos haasteet eivät ole mieleenne, en pahastu vaikka jätätte vastaamatta haasteeseen.

torstai 18. tammikuuta 2018

Blogger apua

Olisikohan täällä joku niin taitava bloggerin käyttäjä että osaisi neuvoa tässä: Huomasin sellaisen hiukan ikävän asian, että jos lisään blogini linkin jonnekin, johon ladataan kuva linkin lisäksi, esim Facebookkiin, linkin yhteyteen tulee se kuva jonka olen ihan ensimmäiseksi lisännyt blogiini. Kyseinen puunkaato -kuva ei ole kovin nätti, onnistunut tai muutenkaan blogiani kuvaava. Mitenhän saisin kuvan vaihdettua?

Blogini linkki näyttää tältä, tuon kuvan haluaisin vaihtaa kivemmaks

Kokeilin jo lisätä ensimmäiseen julkaisuuni uuden kuva, kun aattelin jos se valikoi sen kuvan mikä löytyy vanhimmasta julkaisusta ensimmäisenä. Tämä ei kuitenkana auttanut. En myöskään löytänyt mitään kohtaa mistää, miten kuvaan voisi vaikuttaa.

Toivottavasti osaatte auttaa.

EDIT: Olen saanut muutamia vinkkejä (kiitos siitä), mutta ne eivät ole koskeneet täysin tätä ongelmaa, joten tässä selvennyksenä vielä lisätietoa:

Eli en tarkoittanut tietyn postauksen linkkiä, vaan että linkkaan blogini yleisen osoitteen https://pihanvuosi.blogspot.fi -linkiksi. Siihen se ottaa mukaan ensimmäisen kuvan jonka olen postauksiin koskaan laittanut, vaikkei osoite tietenkään tähän kyseiseen postaukseen liity, näin ollen sillä ei myöskään ole vaikutusta mitä kuvia valitsen myöhempiin postauksiini.

maanantai 15. tammikuuta 2018

Kuusi kuvaa kesästä 2017

Multaa ja mukuloita blogin Piparminttu haastoi minut Kuusi kuvaa kesästä -haasteeseen. Täytynee tunnustaa, että siinä mielessä tämä on haastava haaste, koska viime vuonna en vielä blogia pitänyt, niin en myöskään ole ottanut kuvia sitä silmällä pitäen. Erilaisia pihatyökuvia löytyisi kyllä, mutta koen että haasteen tarkoituksena on piristää keskellä talvea, joten yritin etsiä vähän värikkäämpiä kuvia. Lisähaastetta tuo myös se että suurin osa kukkapenkeistä oli viime vuonna vielä melko vaiheessa. Kuten on edelleenkin.

Kevään ensimmäiset väriläiskät olivat krookukset. Tulppaaneja sai sen jälkeen odottaa vielä kauan. Olin muutamia sipuleita istuttanut edellisenä syksynä, mutta koska keväästä ja alkukesästä kukkapenkit näyttivät vielä näin tyhjiltä, hankin kaikenlaisia erilaisia sipuleita ja mukuloita viime syksynä arviolta noin 400kpl lisää! Innolla odotan ensi kevättä.

Tulppaanit kesäkuu
Tulppaanit kesäkuun alussa 2017. Tumma taitaa olla 'Queen of Night' 

Samasta kukkapenkissä heinäkuussa löytyi jo muitakin kukkia. Tässä hopeahärkki, joka ei kuitenkaan ole hopeinen. Opin että hopeinen väri pysyy ainoastaan auringossa, kalkitussa ja vähäravinteisessa maassa. Tämän alut löysin pihan reunalta kivimuurin päältä kesällä 2016, jossa se kituutti niin harvana, etten tunnistanut koko kasvia ennen ensimmäistä kukkaa ja kukkiakin oli todella vähän. Parempaa maahan päästyään se on ruvennut kukoistamaan. Saattaa olla liiankin hyvää maata, kun hopeinen väri puuttuu. Taustalta pilkistää purppurapikkusydän, joka viileänä kesänä kukki ihan koko kesän!


hopehärkki
Hopeahärkki


Samassa kukkapenkissä kukki heinäkuun lopulla myös valkoinen kurjenkello ja vaaleanpunainen myskimalva (jonka joukkoon oli eksynyt myös jokunen valkoinen kukka). Vasemmalla siperiankurjenmiekka on jo lopettanut kukkimisen ja oikealla sinipellavan pääkukinta on jo ohi. Sinipellava kyllä kukki jokusella kukalla vielä koko loppu kesän, mutta upeimmillaan se oli kesä-heinäkuun vaihteessa. Ensi kesänä kokeilen leikata sen matalaksi pääkukinnan jälkeen, jos vaikka tulisi uusi samanlainen kukinta. Tähän penkkiin täytyy myös saada lisää värikkyyttä, vaikka tavoitteena onkin pitää värimaailma samana: pinkki, vaaleanpunainen, valkoinen ja sininen.

valkoinen kurjenkello sinipellava myskimalva siperiankurjenmiekka
Kurjenkello, sinipellava ja myskimalva 


Toisaalla pihalla kukki heinäkuussa myös ketoneilikka 'Arctic Fire'. Ostin sen kesällä 2016 ruukkukukkana tajuamatta edes, että kyseessä oli perenna. Talvehtiminen oli iloinen yllätys. Melkoisesti on mättään koko kasvanut sen jälkeen. Tämän siirsin alkukesästä uuteen paikkaan. Ei häirinnyt kukintaa.

Ketoneilikka 'Arctic Fire'
Ketoneilikka 'Arctic Fire'

Myös pihalla alkuperäisinä kasvaneet kaksi isoa kiinanpionia kukkivat upeasti ja pitkään. Ovat ilmeisesti yli 10v vanhoja. Oletettavasti lajike on Karl Rosenfield.

Kiinanpioni 'Karl Rosenfield'
Kiinanpioni 'Karl Rosenfield' 

Etupihalle autopaikan vierelle on suunnitelmissa kasvattaa kukkiva aidanne päivänliljoista. Alkukesästä istutin monia niiden juurakoita, mutta silti "aidanne" oli varsin harva. Jokunen päivänlilja ehti heinä-elokuussa ilahduttaa kukillaan. Penkin täytteeksi hankin, ainakin nyt ensimmäisille vuosille muutaman kuukausimansikan. Tähän istutin myös tulppaanin ja narsissin sipuleita alkukesää ilahduttamaan,

Päivänlilja ja kuukausimansikka

Sen verran monella tämä haaste on jo kiertänyt, etten enää uskallaudu ketään tiettyä haastamaan. Tästä lähtee siis avoin haaste: Mikäli tätä lukee joku joka ei ole haastetta vielä saanut, niin haastan sinut mukaan.

torstai 11. tammikuuta 2018

Tomaatin taimikasvatus ja turvepelletit

Kohta alkaa olemaa tomaatin kylvö ajankohtaista, mutta kuukauden pari yritän vielä malttaa mieleni. Sitä odotellessa tässä hiukan pohdintaa viimevuodesta.

Olen aina kylvänyt tomaatin siemenet valmiisiin turvepelletteihin. Sellaisiin missä on harso päällä, joten pelletti ei kaipaa ruukkua. Viime vuona törmäsin kuitenkin mielenkiintoiseen asiaan, mitä en aikaisempina vuosina ollut huomannut. Kylvin osaan pelleteistä 2 siementä, jos kyseessä oli vähän vanhempia siemeniä. Joissain nämä molemmat kuitenkin itivät. En tietenkään raaskinut heittää heikompaa taimea pois vaikka olisi pitänyt, joten revin turvepelletin koulintavaiheessa kahteen osaan ja istutin molemmat tomaatit omiin ruukkuihinsa.

Osa taimista kasvoi nopeaa vauhtia ja muuttuivat tukeviksi, osa taimista taas jäi kituuttamaan eikä kasvua juurikaan tapahtunut. Kuvasta näkee eron selkeästi.

tomaatti taimi
Samaan aikaan kylvetyt tomaatin taimet. Kuva toukokuulta 2017

Keksin vahingossa mistä ero johtui, kun vaihdoin tomaatteja toukokuussa taas isompiin ruukkuihin ja rikoin vahingossa heikosti kasvavan tomaatin juuripaakun. Yllätyin kun eihän mullassa ollut juurikaan juuria. Ainoastaan varresta oli alkanut kasvamaan vähän uusia juuria, mutta alkuperäiset turvepelletin juuret eivät ole päässeet harsosta läpi!

Koskaan aikaisemmin en ole tähän ongelmaan törmännyt. Samoja turvepellettejä olen aikaisemminkin käyttänyt. Onko niissä viimevuonna ollut jokin valmistuksellinen ero, vai mikähän tämän ongelman ilmaantumisen selittää?

Heikosti kasvaneet tomaatitkin pääsivät hyvään kasvuvauhtiin, kun revin kaikilta harson turvepelletin ympäriltä pois ja istutin uudelleen. Vähän tuli katkottua juuria samalla, mutta se ei ilmeisesti haitannut. Myös hitaammin kasvamaan alkavat tomaatit ehtivät tuottamaan satoa. Suurempaa vahinkoa ei siis kerennyt tapahtumaan, mutta taidan silti lopettaa turvepellettien käytön varmuuden vuoksi.

maanantai 8. tammikuuta 2018

Ensimmäiset kylvöt - chilit + muut

En ole koskaan ollut kova käyttämään chilejä, mutta niitä on kiva kasvattaa. Parvekkeellani oli kasvanut jo vuosia samat chilit, jotka otin aina talveksi sisälle talvehtimaan huonekasvien joukkoon. Viime kesän ne saivat olla melko vähällä hoidolla, mitä nyt välillä kävin kastelemassa ja muutenkin paahteinen parveke aiheutti sen, että vihannespunkkeja löytyi yleensä aina jostain. Siksi en viime vuonnakaan niitä hakenut uuteen kasvihuoneeseeni ja syksyllä päätin haikein mielin hävittää ne. Olisi aika kylvää uudet taimet.

Tästä päästiin tämän vuoden ensimmäisiin kylvöihin. Tai no, tavallaan ensimmäisiin, koska ihan ensimmäiset oli jo joulukuun puolella, mutta ne eivät onnistuneet. Tämä johtunee siitä että chilin siemeneni ovat aika monen vuoden takaa. En muista kuinka vanhoja ovet, mutta ainakin yli 5 vuotta vanhoja. Vuoden vaihteessa päätin kokeilla idättää loput siemenet talouspaperilla, jotta näkisin itääkö mikään enää. Kaikki eivät ole ainakaan vielä itäneet, mutta osa oli.

Chocolate Fatalii on melko mieto chili, jota en ole vielä aikaisemmin kasvattanut. Olen saattanut joskus kokeilla, mutta se ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Nyt se kuitenkin oli se, joka iti nopeiten ja jokaisella siemenellä, niiden vanhuudesta huolimatta.

Chocolate Fatalii chili idätys
Chocolate Fataliin idätys kostealla talouspaperilla
Toiseksi tuli Monster Naga, joka on kovin tuttu, ilmeisen helposti kasvatettava hyvin tulinen chili. Tämän kanssa saa olla varovainen, jos haluaa vain hiukan tulisuutta ruokaan.

Monster Naga chili idätys
Monster Nagan idätys kostealla talouspaperilla
Näistä kahdesta pääsi kummastakin muutama siemen multaan. Loppujen chilien itämistä odottelen vielä.  Myös latva-artisokan ja ananaskirsikan siemenet kylvin multaan.

chili idätys kylvö latva-artisokka ananaskirsikka
Ensimmäisiä kevätkylvöjä ja chilien idätystä kosteassa talouspaperissa

Nyt pitäisi malttaa vielä, ettei enempää kylvöjä tekisi näin aikaseen vuodesta. Ilman lisävaloja on vielä liian vähän valoa.


sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kasvien talvisuojaus ja joulukuusen hyötykäyttö

Pakkanen. Alkaisiko talvi vihdoin? Ainakin sääennustukset pysyvät miinuksen puolella niin pitkälle kuin ennustuksia riittää. Taitaa siis olla kasvien talvisuojauksen aika, etenkin kun luntakaan ei juurikaan ole.

Viime vuonna en laittanut talvisuojauksia kasveille, eikä kasveja edes ollut kuin muutamia. Tänä talvena olen odottanut pakkasia. Sanotaan että talvisuojaukset tehdään kun maa on jäässä. Muutamia pakkasöitä ja päiviä on jo aiemmin ollut, mutta sääennusteiden perusteella olen tiennyt, ettei kyseessä ole kuin hetkellinen kylmempi jakso. 

Samalla sain joulukuusen hyötykäyttöön. Katkoin siitä oksat ja laitoin ne kukkapenkkien suojiksi männyistä alkutalvella tippuneiden oksien lisäksi. Ja niitä on tippunut paljon! Ruusut, jalokärhöt ja viiniköynnökset suojasin lisäksi talvensuojaturpeella ja puiden lehdillä. 


joulukuusen hyötykäyttö
Joulukuusi muuttumassa kukkapenkkien talvisuojaksi
Syksyllä luin jostain puutarhalehdestä, että pieniä puita voi suojata täyttämällä puun ympärille laitettu suojaverkko puun lehdillä. Olin tätä varten kerännyt jätesäkkeihin mahdollisimman kuivia lehtiä jo syksyllä. Siinäkin oli oma haasteensa, kun kokoajan satoi.

Kesällä istutin pihalle japaninverivaahteran. Se on melko talvenarka täällä etelässäkin. Moni sanoo, että japaninverivaahtera selviää talvista tällä suunnalla II-vyöhykkeellä, mutta sen maan päällä olevat osat paleltuvat helposti, ja siitä muodostuu pensas. Haluaisin kasvattaa siitä puun, joten tämä talvisuojaustapa on kokeilemisen arvoinen.


japaninverivaahtera puun talvisuojaus
Japaninverivaahteran talvisuojaus

Päivän väriläiskäksi vielä tämä sipulista kasvattamani amaryllis, joka ei kerennyt jouluksi, vaan alkoi kukkimaan loppiaisen kunniaksi. Tästä tulee varmasti vielä upeampi, kun loputkin nuput aukeavat. Voisin kokeilla saanko tämän säilymään ja kukkimaan uudelleen ensi jouluna.


Amaryllis
Amaryllis

lauantai 6. tammikuuta 2018

Pihan tasoitusta ja uudet nurmikot 2017

Vuoden 2017 isoin projekti oli ehdostomasti nurmikoiden tasoittaminen ja uudelleen perustaminen. Pihalta oli vuosien varrella kaadettu useita omenapuita ja muitakin pensaita ja niiden juurakoita kaivettu ylös. Tämän ja mullan painumisen takia piha oli melkoisen epätasainen. Löytyi erilaisia kohoumia ja kuoppia. Lisäksi tontti on mäessä. Vaikkakin isoimmat mäet on takapihalta jo joskus aikoinaan tasoitettu pengertämisen avulla, mäkeä on siltikin jäljellä ja ilmeisesti maan painuminen oli lisännyt sitä uudelleen etenkin alemman takapihan osalta.

Puhun alemmasta ja ylemmästä takapihasta koska pihan alkuperäiset rakenteet jakavat nurmikko alueet kahteen osaan. Isoin mäki oli näiden kahden nurmikkoalueen välissä. Päätimme että poistamme mäen mahdollisuuksien mukaan ja pengerrämme pihan keskeltä menevän polun molemmilta puolin.

Alkuun homma alkoi kärräämällä kottikärryllä kaikki ylimääräinen maa kuoppapaikkoihin tai mäen pohjalle. Se oli oikein kätevä tapa kadottaa kukkapenkkien paikalta pois kaivamani vanha maa. Seuraavaksi vuokrasimme minikaivurin, jolla E kovin innokkaasti rupesi touhuamaan. Näin näkyvää muutosta syntyi huomattavasti nopeammin. E laajensi samalla myös etupihalla olevaa parkkipaikkaa.


minikaivuri maan tasoitus
E tasoittamassa ylempää takapihaa
pihan tasoittaminen nurmikon perustaminen
Alempi takapiha saatiin melko tasaiseksi, mutta pientä mäkeä vielä jäi
 Tasoittamisen jälkeen oli vuorossa uuden mullan tilaaminen ja levittäminen. Pelkästään alemmalle takapihalle meni 10 kuution kuormallinen lähes kokonaan. Multa toimitettiin etupihalle, joten siinä oli siirtämistä kottikärryjen kanssa. E laski että pelkästään alemmalle takapihalle kärräsi 60kpl 120 litran kottikärrykuormaa. Lisäksi ne mitä minä kärräsin, itse en laskenut. Tasoitimme jäljelle jäänyttä mäkeä lisää uudella mullalla, joten mullan paksuudeksi tuli 5cm - 40cm paikasta riippuen.


nurmikon perustaminen multa
Uuden mullan levittäminen nurmikon pohjaksi
Nurmikon kylvämisessäkin oli oma työnsä. Alemman takapihan kohdalla meille sattui todella hyvä tuuri säiden suhteen, eikä kylvettyä nurmikkoa tarvinnut kastella kuin kerran. Loppu kasteleminen hoitui sateen avustuksella.


Alemman takapihan uusi nurmikko
Ylemmän takapihan nurmikon perustaminen alkoi vasta useampi viikko myöhemmin. Vaikka alue on isompi, multaa sinne ei mennyt yhtä paljon, koska piha on sieltä muutenkin tarpeeksi koholla. Johtuen pienemmästä multamäärästä ja kuivemmasta kelistä, uusi nurmikko ei lähtenyt yhtä rehevään kasvuun kuin alemmalla takapihalla. Samalla myös rikkaruohot saivat heti alkuun otteen nurmikosta. Mikäli nurmikko ei ensi kesän aikana rehevöidy niin, että rikkaruohot jäävät jalkoihin, täytyy keksiä tuolle jotain.


nurmikon perustaminen uusi nurmikko
Ylemmän takapihan uusi nurmikko

torstai 4. tammikuuta 2018

"kevään" merkkejä

Paljon olisi vielä kirjoitettavaa menneistä asioista, mutta ettei tämä mene pelkäksi historiaksi, jokunen sana myös tästä hetkestä.

Ulkona on plussakeli, kovin harmaata ja sateista. Kohta aikaisemmin sataneet lumet ovat kokonaan sulaneet. Voiko silti olla, että linnut aistivat päivien alkaneen pitenemään? Sen verran iloinen litujen viserrys yllätti, kun ulkona kävin. Sellaista en vielä viimevuoden puolella ollut havainnut, vaikka saattaahan se olla vaan sattumaa.

Muita kevään lähestymisen merkkejä on tehdyt siementilaukset. En osannut hillitä itseäni, ja nyt odottelen postista saapuvia siemeniä innolla, vaikkei niillä vielä kiire olekaan. Näitä tilasin:

  • Punanukki 
  • Vuoriarho 
  • Kellokärhö 
  • Isokaunosilmä 'Early Sunrise' 
  • Pampaheinä 'Pink Feather' 
  • Pulskaneilikka 'Spooky' 
  • Mooseksenpalavapensas 
  • Täpläpunalatva 'Atropurpureum' 
  • Ryhmäleijonankita 'Black Prince' 
  • Punakeltto 'Snow White' 
  • Valkosääkukka 'Tetra Polar Star' 
  • Keltatimanttikukka 'Sunshine' 
  • Keijunmekko 
  • Maljalaukkaneilikka Ballerina Lilac 
  • Maljalaukkaneilikka Ballerina White 
  • Kesäkuuruoho 
  • Ahkeraliisa Accent F1 Salmon 
  • Ahkeraliisa Athena Red F1 

Myös tarvittavat kasvihuone ja kasvimaa siemenhankinnat tein samalla. Muut siemenet onkin jo valmiina.

  • Avomaankurkku Reinin rypäle 
  • Kasvihuonekurkku Landora 
  • Persilja Starke 

Tästä tuli mieleen, että uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä oli juttua puutarhan suunnittelusta. Moni asioita oli jo valmiiksi tiedossa kuten laajemmat kokonaisuudet on siistimpiä kuin sinne tänne ripotellut yksittäiset istutukset. Ja tuttua oli myös se että suunnittelussa suositellaan käytettäväksi samoja kasveja useassa paikkaa tyylillä "vähemmän (lajeja) on enemmän". Tämä on se, mitä en vielä ole oppinut. Haluan koko ajan jotain uutta, ja koska tilaa ei ole loputtamasti, minulta löytyy paljon eri lajeja, joista jokaista vain pieni määrä. Voi olla että osittain tämä on vain alkuinnostusta ja jossain kohtaa lajien määrä rupeaa vähenemään, kun löydän joukosta ne omat suosikkini. Lisäksi tämä on kai makukysymys? Viime kesänä kukkapenkit näyttivät hyvältä laajasta lajikirjosta huolimatta.

leimurakkaus loistosalvia ketoneilikka kangasajuruoho
Tässä viime kesän väriloistoa piristeeksi

Paljon ikävempiä "kevään" merkkejä on kasvamaan lähteneet syyssipulit, joita olen bongannut pihalta muutamia. Toiset taitaa olla Hyasinttejä ja toiset varmaankin balkaninvuokkoja. Saa nähdä selviävätkö enää talvesta (sitten kun se joskus alkaa). Onko kellään kokemusta?

balkaninvuokko tammikuu
Tällaisi piippanoita on lähtenyt jo kasvamaan. Ovat muistini mukaan Balkaninvuokkoja

Pitää kohta tehdä kasvikartat kukkapenkeistä, kun muuten ei muista mitä missäkin on. Tekeekö joku jo näin? Itse pidän vain listaa Excelissä, mutta silloin tarkat paikat jäävät merkkaamatta, ja välillä listan päivittäminenkin unohtuu.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Uusi kasvihuone 2017

Viime kevään isoin odotuksen aihe oli kasvihuone. Ihan ensimmäinen minulla koskaan. Kasvihuoneeksi valikoitui lopulta Season Standard Duo 6,2m². Muutamma mallia kävimme katsomassa paikanpäällä, mutta niiden perusteella päädyin tilaamaan netin kautta tuo Season, kun sopivaa ei muualta löytynyt.

Ensin odotin kasvihuoneen toimitusta ja sitten lopulta kun se saapui, jouduin odottamaan vielä maan sulamista. Kovin tuntui olevan kevät myöhässä. Tulevan kasvimaan ja kasvihuoneen paikan siivoamiseen sai käyttää jonkin verran aikaa. Tieltä piti mm. siirtää yksi vanha auto, missä jarrut oli ilmeisestikin ruostuneet kiinni. Ei tarvinnut kuntosalilla käydä sen päivän jälkeen, vaikka meillä olikin toinen auto apuna hinaamista varten. Toistaiseksi auto siirrettiin eri kohtaa pihalla, mutta ehkäpä se myöhemmin vielä katoaa kokonaan.

Tähän raivattiin tilaa kasvihuoneelle
Koska tuntui, ettei aikaa ollut enää hukattavaksi, eikä kasvihuoneen tuleva sijoituspaikkakaan tuntunut vielä täysin varmalta, päädyimme E:n kanssa kasaamaan kasvihuoneen suoraan tasoitetun maan päälle. Ainoana perustuksena toimii kasvihuoneen mukana tullut sokkeli ja katekangas. Puhuimme että teemme paremmat perustukset myöhemmin paremmalla ajalla. Vähäisistä perustuksista huolimatta kasaamiseen meni ihan koko päivä ja pientä viimeisteltävää jäi vielä seuraavallekin päivälle. Lopulta se kuitenkin oli valmis.

Kasvihuone Season Standard Duo 6,2m²
Siinä se on valmiina

Seurasin loppu kevään ja alku kesän innokkaana ja välillä tuskastuneena lämpömittarin lukemia kasvihuoneen sisällä. Tuntui ettei pakkasyöt tuntuneet loppuvan millään. Lopulta se taisi olla pitkälti kesäkuun puolella, kun uskalsin viedä kaikki tomaatin, paprikan, kurkun ja kurpitsan taimet kasvihuoneeseen. E oli alusta asti vitsaillut, että olisit ostanut heti samalla kertaa isomman. Aijon pärjätä nykyisellä, mutta myönnetään, että kasvien vähän kasvaessa kasvihuoneeseen tuli turhankin täyttä.

Kasvihuone Season Standard Duo 6,2m²
Vielä näyttää tilaa riittävän. Harmi ettei minulla ole loppukesältä kuvia.
Kylmästä kesästä huolimatta tomaatit, kurkut ja paprikat menestyivät yllättävän hyvin. Paprikoiden valmistuminen meni kylläkin aika täpärälle ja vielä kunnon yöpakkasten uhatessa, hain raakoja sisälle loppukypsymään. Syksystä ongelmaksi osoittautui kosteus ja kasvit alkoivat homehtua. Siitä tälle vuodelle itselleni vinkiksi, että kasvihuoneen kasvit pitäisi malttaa laittaa tarpeeksi väljään, etteivät osuisi toisiinsa tai kasvihuoneen seiniin.

Muuten surkeasta kesästä huolimatta kesä onnistui kasvihuoneen osalta paremmin kuin osasin odottaa. Ainakin kasvihuone oli paljon toimivampi, kuin aikaisemmin käyttämäni lastitettu parveke.

Olisi pitänyt tehdä uudenvuoden lupaus, että malttaisin tänä vuonna rajoittaa kylvämieni taimien määrää. Nyt on ensimmäiset chilit jo kylvetty ja kuukauden päästä tulee paprikoiden vuoro.



tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuosi 2016

Olen kirjoitellut jo tautatietoja ja muutenkin vuodesta 2016 "Taustaa"-välilehdelle. Pihan laittaminen alkoi kesällä 2016. Isoimpia hommia oli pihan siivoominen ja parin ison männyn kaataminen.

Siivoaminen on tylsä aihe, joten perehdytän teidät tarkemmin vain puiden kaatamiseen. Mäntyjä ei onneksi kaadettu itse, vaan tilasimme ammattilaiset paikalle. Toinen puista ei olisi mahtunut kaatumaan ja pätkittiin alas paloina.

mänty puun kaato osissa
Mänty ei näytä oksattomana enää niin isolta.
Toinen taas kaadettiin ja suoraan omenapuun päälle. Tämä oli kyllä tiedossa jo etukäteen, joten mistään osaamattomuudesta ei ollut kyse. Kyseinen omenapuu oli tarkoitus muutenkin kaataa, joten se meni siinä samalla työllä. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä toinen omenapuu, joka pitkän harkinnan jälkeen päätettiin säästää puoliksi. Se haarautui hiukan maanpinnan yläpuolelta kahteen osaan, ja toisen puolen oksat roikuivat ikävästi ja olivat tiellä. Siispä se puoli puusta kaadettiin ja ajateltiin, että loppu saa olla, jos tuosta hengissä selviää. Se on edelleen hengissä, vaikka vähän jouduttiin karsimaan viime talvena siitä lisää ja nyt kesän ja alkutalven aikana siitä on murtunut taas kaksi isoa oksaa, jotka pitäisi käydä siistimässä pois. Tämän talven jälkeen puusta ei taida olla kuin yksi iso vanhempi oksa jälkellä, lisäksi joitain pieniä. Saa nähdä onko puu enää keväällä hengissä.

mänty puun kaato
Mänty kaadettuna toisen omenapuun päälle, vaikkakaan sitä ei näy ollenkaan tuolta männyn alta.
Vähän jo harhauduin tämän vuoden asioihin, joten palataan vielä takaisin vuoteen 2016. Rojut vietiin samalla pois, mutta itse puut jätettiin meille polttopuiksi kätevän kokoiseksi pätkittyinä. Tai tämä on varmaankin mielipide kysymys, koska yritin muutamaa pölkkyä halkoa, eikä siitä tullut mitään. Jouduin siis jättämään halkomisen E:n hoidettavaksi. Iso osa näistä odottaa vielä edelleenkin halkomista. Vinkkinä, että pölkkyjä ei kannata jättää pressun alla kuivumaan, taivasalla kuivuvat ovat nykyään paljon paremmassa kunnossa, ilmeisesti pressun alla ei ole ilma kiertänyt tarpeeksi.

Päästiin myös risuista ja oksista samalla kertaa eroon
Kaiken tämän jälkeen piha oli melko karun näköinen, mutta nurmikot oli muutenkin tarkoitus laittaa uusiksi, joten tässä kohtaa oli paras ajankohta hankkiutua puista eroon.