maanantai 31. joulukuuta 2018

Hyvää Uutta vuotta 2019

Tulin vain toivottamaan kaikille hyvää Uutta vuotta 2019!

Raketeista ollaan nykyään montaa eri mieltä, mutta kauniita ne siitä huolimatta ovat.

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Tunnista 100 lintulajia 2019

Edellisten parin vuoden tapaan ensi vuonnakin on alkamassa tuttu BirdLifen Tunnista 100 lintulajia -haaste. Nyt haasteeseen saa halutessaan lisähaastetta osallistumalla EKO-sarjaan. Tällöin ainoastaan kokonaan lihasvoimin tehtyjen matkojen havainnot hyväksytään.

2018 vuoden tulos jäi minulla 68:aan lajiin, joten en taida tarvita lisähaastetta, vaikka lähiluonnossa lihasvoimin liikkumiseen kannattaakin kannustaa. Olisihan tässä vielä pari päivää aikaa tehdä lisähavaintoja, mutta epäilen ettei uusia lajeja enää tule siinä ajassa vastaan. 2018 havaintoni pääsette katsomaan Tunnista 100 lintulajia -sivulta. Näistä ainoastaan yksi havainto (koskikara) on tehty vartavasti, loput havainnot ovat tulleet muiden harrastuksien ja reissaamisen ohessa.

Haasteeseen löytyy nettilomake, jolla havaintonsa on helppo ilmoittaa, mutta minä taidan mennä vielä tällä perinteisemmällä listalla.

Tässä taas uusi lomake havaintojen kirjaamiseen. Siirrän tämän haaste-sivulleni kunhan havaintoja alkaa kertymään.

Haastan teidän kaikki lukijani osallistumaan haasteeseen. Mikä sen mukavempaa puuhaa puutarhatöiden lomassa kuin havannoida lähiympäristön ja miksi ei kauempanakin olevia lintuja.

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Joulukuun kuulumisia: lunta

Nyt näyttäisi talvi alkaneen, vaikkei suuria pakkasia olekaan. Olen noin kuukauden etuajassa viime talveen nähden. Pari viikkoa sitten laittelin talvisuojauksia arimmille kasveille kun viime talvena tein saman vasta tammikuussa.

Syksyn asetelma oli jäänyt lumen alle


Lisäsin siihen lyhdyn tuomaan valoa pimeään

Aloitin toki talvisuojauksen jo syksyllä levittämällä kompostimultaa perennapenkkeihin ja virittämällä runkosuojia ja verkkoja puiden ja pensaiden suojiksi. Laitoin myös E:n avustuksella viimevuoden tapaan kasvihuonemuovin suojaamaan viiniköynnöksiä räystäältä pippuvalta vedeltä. Saunarakennuksesta puuttuu edelleen räystäskourut. Ihan varmaa ei ole laitetaanko niitä koko räystään matkalta koskaan.

Varsinaisena talvisuojina käytin talvisuojaturvetta, syksyllä haravoimiani lehtiä ja pudonneita männyn havuja. Myös yksi pakkaspeite pääsi viiniköynnöksien ja muutaman muun kasvin suojaksi (jaoin sen kolmeen osaan). Lumi taitanee kuitenkin olla se paras suoja ja sitä onkin sadellut nyt mukavasti. Toivotaan, että pysyy maassa talven loppuun.

Perennat ovat nyt turvassa lumen alla, vain joitakin talven törröttäjiä jäänyt näkyville.

Talon edessä olevaan perennapenkkiin lunta on tullut alas katolta turhankin paljon. Katolla on nyt ensimmäistä talvea uusi pelti. Aikaisemmalta tiilikatolta lumi ei valunut juurikaan alas. Saa nähdä miten perennapenkin kasveille käy, ainakin saavat kunnon paksun lumipeitteet. Todennäköisesti vain turhan tiiviin sellaisen.

Aikaisemmin kertomaani kasvien talvetukseen liittyen täytynee tunnustaa, että unohdin kasvit saunalle vaikka lämpötilat menivät pakkaselle yötä päivää. Kaikki kasvit ehtivät siis jäätymään. Siirsin ne silti kellariin lämpösempään, joutunee odottamaan kevääseen, onko mikään enää hengissä. Pelargoniat nyt ainakin taitavat olla menetettyjä. Onneksi joukossa on vähän sitkeämpiäkin kasveja, joten elättelen vielä toiveita muutaman suhteen. Palataan näihin sitten keväämmällä.

Nyt mieli alkanee olla jo kevään kylvöissä. Edellinen kärhöjen kylvö siemenistä ei tuottanut tulosta, joten niistä lähti jo uusi satsi multiin. Seuraavaksi chilit ja latva-artisokat.

Mukavaa joulun ja Uuden vuoden aikaa!

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Piha marraskuussa

Marraskuu alkoi poikkeiksellisen lämpöisenä, mutta loppukuusta pakkaset palasivat. Kovin kylmää ei ole ollut vieläkään, hiukan nollan molemmin puolin. Muutama hiutale ensilunta oli satanut muutama yö sitten. 
Nyt kun pihalla on kaikki jäässä, ei siellä oikein pysty mitään tekemään. Siivoilin kaikkea talveksi pois pihalta ja jatkoin kasvihuoneen siivousta. Paljon olisi pitänyt tehdä jo ennen pakkasia. Nyt joutuu odottamaan esimerkiksi jokusen ämpärin sulamista, ennenkuin saan ne varastoon.

Aurinkoisen pakkaspäivän kunniaksi tuli kierrettyä kierros kameran kanssa.


tertturuusu
Tertturuusun kukka on joutunut talven armoille. En ole vielä leikannut ruusuja, kun
eivät ole vieläkään tuuleentuneet, Joudun nyt odottamaan seuraavia plussakelejä.

Kattomehitähti
Kattomehitähdet ovat viihtyneet tänä vuonna ja levinneet paljon kevään jälkeen. 

lankaköynnös kellokanerta
Lankaköynnös sinnittelee edelleen ulkona, pienestä pakkasesta huolimatta. Tämän olen
ajatellut ottavani lopulta, ennen isompia pakkasia, kellariin talvehtimaan,

kuukausimansikka
Kuukausimansikka on levinnyt siemenistä. "Emokasvit" siirsin jo keväällä eri paikkaan.

seittimehitähti
Seittimehitähti on yksi syksyn alennusmyyntihankinnoistani. Hauskannäköiset pallurat, etenkin kuuraisina.


perjantai 16. marraskuuta 2018

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta

Sain haasteen Tuplasti terapiaa blogin Pirjolta. Tarkoituksena olisi muistella ja jakaa 5 kauden parasta puutarhamuistoa. Vaikka kesä loppui vasta äsken, tuntuu että siitä on jo paljon aikaa, ja muistojakin joutui hiukan kaivelemaan.


Omat vesimelonit ja melonit

Ensimmäinen on kuitenkin helppo ja tuli heti meileen: Sain kasvatettua ensimmäiset omat vesimelonit (jos kovin tarkkoja ollaan, niin oikeastaan toiset: monia vuosia sitten sain kasvatettua sisällä 2 alle tennispallon kokoista vesimelonia). Nämä tämän vuotiset, myöskin kaksi, olivat ensimmäiset järkevän kokoiset. Olivat myös todella hyvän makuisia ja uskomattoman mehukkaita. 

Vesimeloni
Vesimelonin alkuja elokuun alussa.

Myös cantaloupemelonin kasvatus onnistui jotenkin, mutta ne eivät olleet mikään makuelämys, koska toinen ehti ylikypsäksi asti ja toinen jäi vajaakasvuiseksi.


Vesimeloni Cantaloupemeloni
Kesän 2018 vesimeloni- ja cantaloupemelonisato.


Kevätkukat

Kevätkukkia ei sovi unohtaa, ne ovat joka keväinen ilo. Jo ensimmäiset piipot piristävät, itse kukista puhumattakaan. 

Krookus
Krookus on yksi ihanimmista kevätkukista osittain juuri sen aikaisuuden takia. Tuovat
mukavasti väri muuten vielä niin värittömään pihaan, Keltaiset kulrasahramit olivat
myöhäisemmästä päästä ja kukkivat vasta huhtikuun viimisillä päivillä.


Omenapuun kukinta

Tänä vuonna omenapuut kukkivat poikkeuksellisen näyttävästi. Ihan tällaista kukintaa en muista muina vuosina nähneeni.

Omenapuun kukinta
Omenapuiden kukinta oli hurjan runsas ja kaunis. Terälähtien alkaessa tippua, maa muuttui suorastaan valkoiseksi.

Ruska

Tämä vuosi oli poikkeuksellinen myös ruskan suhteen. Kuulin monen puhuvan, ettei vastaavaa ruskaa tai yhtä kirkkaita värejä ole aikaisempina syksyinä näkynyt. Omalla pihalla huikeaa ruskaelämystä ei tullut, mutta tästä sainkin innostuksen suunnitella uusia puu ja pensashankintoja keväälle, nimenomaan ruskaa ajatellen.

kiiltotuhkapensas ruska
Kiiltotuhkapensas on syksyisin aina näyttävä. Tämä kannattaa hankkia pihalle ruskakasviksi.
Meillä tämä on pihan alkuperäiskasveja ja harvoja, joissa on kunnon ruskaväri. Lisää tällaisia.

Ruskaa lokakuussa 2018. Tässäkin väriä tuo pieni kiiltotuhkapensas. Vaahtera saa syksyisin upean keltaisen värin.


Sää

Viiminen olikin sitten vaikeampi. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että lähes parasta viime kesässä oli sää. Myönnetään, sadetta olisi voinut tulla enemmän, mutta sitä lukuunottamatta kesähän oli lähes täydellinen. Upeat ulkoilukelit ja pihalla pääsi puuhailemaan vaikka mitä. Kuumimmat päivät saattoi jättää auringossa loikoiluun, usein omalla pihalla, välillä muualla. Kukatkin kukkivat upeasti, vaikkakin lyhyesti. Edes rikkaruohoista ei ollut haittaa ja nurmikon leikkaaminen jäi todella vähäiseksi. Kasteluvettä toki kului enemmän kuin tarpeeksi.

Kesän 2018 lämpö, aurinkoisuus ja kuivuus on jäänyt hyvin mieleen. Tästäkin nurmikko selvisi,
kunhan hiukan sai vettä. 

Kesällä tuli nautittua auringosta muuallakin kuin omalla pihalla. Pieni herkuttelu kuuluu kuvaan.
Meri myöskin viilensi pahinta hellettä mukavasti. 


Haastan seuraavat blogit:


Tämä haaste on alkujaan lähtöisin Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

Tässä säännöt:
  • Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta
  • Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.
  • Kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.
  • Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Maatiaiskanasen Elämää-blogin 5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta -haaste postauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan. 

tiistai 30. lokakuuta 2018

Talvetuspuuhia

Sisällä talvetettavat kasvit odottelivat vielä viime viikon alussa kuistilla talon seinustalla. Nostin ne siihen pahimpia kylmiä suojaan jo jokunen viikko sitten. Osa on odotellessa palelluttanut lehtensä, mutta toivon, että suurin osa on vielä hengissä. Tässä listaa:

  • 3 punaista pelargoniaa
  • 1 vaaleanpunainen/pinkki englannin pelargonia
  • 1 kyynelverenpisata
  • 5 verenpisaraa (3 eri väriä) 
  • 1 lankaköynnös
  • 2 pampaheinää
  • 1 elefanttiheinä
  • 1 sitruunaruoho
  • 1 japaninlehtikuusi

Lisäksi kesäkukkaistutuksissa ulkona on vielä jäljellä lisää lankaköynnöstä, violettia lumihiutaletta, hopeavillakkoa ja hopeaputousta, joista olen miettinyt yritänkö talvettaa osan. Sen verran säästäväinen olen, että talvemalla säästyisi uusien taimien ostamiselta ensi vuonna.

kiiltotuhkapensas kellokanerva
Kuva jokusen viikon takaa, Nyt ruska on jo hiipunut. Vaihdoin kesäkukkaistutusten pelargoniat
ja verenpisarat kellokanerviin. Kanervan kanssa kasvava lumihuitale on tämän jälkeen
innostunut kukkimaan uudelleen runsaammin.

Japaninlehtikuusi oli alennusmyyntilöytö prismasta. Havupuita ei suositella istettavaksi näin myöhään syksyllä, mutta olen kyllä miettinyt, jos tuon voisi silti istuttaa, kun eihän lehtikuusen neulaset säily, joten ei varmaan kovasti haittaa vaikkei ehdikään juurtumaan ennen talvea? Tuskin kevätaurinko kovin pahasti kuivattaa, jos neulasia ei ole. Kohta tulee jo kiire päättää.

Minulla ei vain ole aavistustakaan miten saan kaiken nämä mahtumaan kellariin/autotalliin/varastoon tai millä nimellä talon kellarikerrosta nyt kutsutaankin. Kellarikerros on tällä hetkellä melkoisessa kaaoksessa E:n siivousoperaation takia. Eikä siellä muutenkaan ole kuin yksi pieni ikkuna, josta tilaan tulee valoa. Viime talvena  kahden verenpisaran ja lankaköynnöksen talvetus onnistui, joten ihan toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Täytynee vain odotella siivousoperaation valmistumista.

Sääennusteen kun lupasivat kylmenevää säätä, vein kasvit viime viikolla ensihätään kylmään saunarakennukseen. Talvella siellä menee pakkaselle, mutta ajattelin, että rakennus riittäisi suojaamaan edes pakkasöiltä. Nyt pakkaset ovat ennusteiden mukaan toistaiseksi ohi, joten voisin ottaa kasvit takaisin ulos.

hopeavillakko kellokanerva
Toinen vanhempi kuva. Myöskin hopeavillakot saivat jäädä vielä kesäkukkaistutuksiin
kaverinaan kellokanervaa ja kuihtunut purppurasulkahirssi. Taustalla levällään kasvavat
gladiolukset keräsin viime viikolla sisälle kuivumaan talvisäilöä varten. Ne olisivat tarvineet
jonkin tuen.

Daalian mukulat nostin viikonloppuna maasta. Ne ajattelin talvettaa kuten viime vuonnakin. Luonnonturpeella täytetyssä kylmälaukussa kellarissa. Samaa kokeilen myös gladioluksen ja kallan mukuloille, jotka nostin myös sisälle kuivumaan. Kruunuvuokot taasen ovat vielä maassa. Itseasiassa moni niistä on alkanut kasvamaan vasta nyt sateiden tultua. Vaikka eivät ehdikään enää kukkimaan, en silti hennonnut nostaa niitä vielä maasta. Kerätköön voimia sen aikaa mitä lehdet pysyvät kylmästä huolimatta vihreinä.

Näiden lisäksi kasvihuoneessa on muutama paprika ja chili jotka otan sisälle talvehtimaan. Meinasin leikata näitä paljon ja istuttaa pienempään ruukkuun, niin eivät vie tilaa niin paljoa. Ehkä saan ne mahtumaan jonnekin. Hiukan ovat jo ehtineet kärsiä pakkasöistä. Nykyiset sääennustukset antavat hyvin lisäaikaa.

Kohta alkaa vuoden ikävin aika: pimeä ja yleensä sateinen marraskuu. Pitänee alkaa suunnittelemaan jouluvaloja, niin saadaan vähän valoa pimeyteen.


sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Suunnitelmana vesiaihe

Mielestäni jokaiseen puutarhaan kuuluu vesiaihe. Se voi olla irrallinen vesiastia tai lintujenjuotto-allas, isompi allas tai jopa lampi. Vesiaihe piristää pihaa ja etenkin virtaavan veden ääni rauhoittaa. Siitä hyötyy niin ihmiset kuin pihan eläimet ja hyönteiset.

Omaa silmää miellyttäisi eniten lampeen liittyvä puro, mutta sen toteutus ei meidän pihalla taida olla järkevää. Suihkulähteen kohisevasta äänestä en pidä ollenkaan, mutta virtaavan veden tai rauhallisen pienen putouksen haluaisin.

Ei liity aiheeseen, mutta lisätään juttuun yksi ajankohtainen kukkakuva.
Tarhakellokärhö 'Arabella' innostui lämpöisestä syksystä ja alkoi kukkimaan uudelleen.
Aikaisempi kukinta jäi todella vaisuksi kuivuuden takia.

Meiltä löytyy pihalta jo vanha petoniallas/uima-allas.  Sen pohja ja yksi reuna on jo aikoja sitten haljennut, eikä siellä pysy enää vesi. Tarkoituksena olis poistaa rikkinäinen petonipohja ja laittaa tilalle allasmuovi/-kumi. Uutta petonipohjaakin olemme miettineet, mutta toteutus voi olla vaikea, koska halkeamia on myös altaan seinissä. Osittain altaan pohjalla ja yhdessä kulmassa näkyy kalliota ja olisi sääli peittää se muovilla/kumilla, mutta ei taida oma tietämys riittää muunlaiseen korjaussuunnitelmaan. Kertokaa jos teille tulee hyvä ideoita mieleen?

Vanha korjausta vailla oleva uima-allas. Tuossa keskellä on hankkimani nuotio-juttu, jota en ole ehtinyt vielä edes testaamaan. Parempi paikka sille pitäisi keksiä.

Altaan reunatkin on petonia ja mielestäni näyttää kivalta, että reunus on osittain sammaloittunut. Sammaleet on tarkoitus jättää ja mahdollinen allasmuovi/kumi pitäisi kiinnittää petonireunusten alapuolelle. Keskellä allasta on kaareva muoto, johon olen yrittänyt keksiä jotain liikkuvan veden vesiaihetta. Toinen paikka voisi olla altaan kulmaan kallion päälle. Altaan reunuksen takia voi olla vaikea yhdistää altaaseen mitään valmista vesiaihetta, joten olenkin alkanut miettimään voisiko puro/putous-tyylisen vesiaiheen tehdä siiihen itse. Ajattelin liuskekiviä, mutta niiden tasaisuuden kanssa vesi voi olla vaikea ohjata pelkästään altaaseen. Jossain netissä näin petonista tehtyjä kaarevia raparperinlehti-putouksia. Siinä voisi olla ideaa? Pitäisi kuitenkin vielä suunnitella lisää, ennen kuin rupeaa toteuttamaan.

Lisäksi haluisin altaaseen vesikasveja. Nykyinen syvyys ei välttämättä riitä lumpeiden talvehtimiseen, mutta sitäkin voisi kokeilla. Etenkin jos korjauksen yhteydessä allasta saisi hiukan syvennettyä lisää. Mistä vesikasveista teillä on kokemusta? Hyviä ja huonoja puolia toivoisin.

Toistuva altaan tyhjentäminen ja peseminen ei kiinnostaisi ollenkaan, enkä halua käyttää kemikaaleja. Onko kellään kokemusta veden puhtaana pysymisestä happikasvien ja muiden vesikasvien avulla? Tarvitaanko silti jatkuvia putsaustoimia? Sen ymmärrän että altaaseen pudonneet lehdet ym roskat pitää poistaa, ettei pohjaan muodostu mutaa. Tämä toivonmukaan onnistuu veden pinnalta, ettei allasta tarvitse alkaa tyhjentämään vuosittain?

Luin uusimmasta Kotipuutarha-lehdestä, että hyviä happikasveja Hollantilaisen puutarhurin Ada Hoffmanin mukaan ovat:

  • Välkevita Potamogeton lucens
  • Vesirutto Elodea canadensis
  • Vesisätkin Ranunculus aquatilis
  • Reunuspietaryrtti Tanacetum parthenium
  • Vesisulka Hottonia palustris

Täytynee tutustua näihin lisää. Olisi kiva, että happikasvit olisivat lisäksi kivan näköisiä ja talvehtivat Suomessa.

Sitten kaipaisin suosituksia mistä vesikasveja kannattaa ostaa? Vaikka ajankohta onkin huono, silti yllättävän huonosti löysin netistä tietoa vesikasvien myyjistä.



tiistai 2. lokakuuta 2018

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.
Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.
Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.
Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.
Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.


Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!

torstai 27. syyskuuta 2018

Haaste: millainen puutarhuri olet?

Tähän vähän vierähti aikaa ja ehdin saamaan haasteen jo kahdesta paikkaa: Multaa ja mukuloita -blogin Piparmintulta ja Hiidenkiven puutarhan Minnalta. Kiitoksia molemmille, tähän oli mukava vastata.

Esiksi kuitenkin jatkoa aikaisemmalle postaukselle ja syksyn iloksi kuvia daalioista. Lisää daalioita on siis kerennyt kukkaan:

 
Decorative daalia 'Purple-White'

Cactus park daalia 'Red'. Tämä on se aikaisemman postaukseni kissan/kissojen runteleva daalia.
Hyvin jaksoi silti alkaa kukkimaan, vaikka daalia onkin toiselta puolelta edelleen aika lytyssä
olevan näköinen
Daalia semi-cactus 'My Love'. Tämä kukki jo aikaisemmin, mutta kuva unohtui edellisestä
postauksestani.


Käytin haasteeseen vastaamiseen haasteen alkuperäistä pohjaa, johon olen merkinnyt itseeni sopivat vaihtoehdot:

Puutarhasuunnittelu
  1. Piirrän suunnitelmat paperille ja arkistoin ne. Niistä on hyvä myöhemmin tarkistaa lajikkeiden nimet.
  2. Nautin puutarhan suunnittelusta niin paljon, että kun tulee suunnitelmien toteutuksen aika, teen lennossa uudet suunnitelmat.
  3. Teen aina uuden suunnitelman taimistolla löydettyäni taas ah, niin ihanan taimen, joka haluaa tulla meille.
  4. Suunnittelen vain suuret linjat. Istuttelen minne milloinkin.
  5. Puutarhasuunnittelu – kauhea sana. Eihän sitä voi tietää mikä fiilis sinä päivänä on kun alan taimia istuttaa.
Tämän osuuden suurin osa vastauksista sopii minuun (ainoa täysin poikkeava on 5). Suunnittelen mielelläni etukäteen ja silti suunnitelmia tulee helposti muutettua toteutusvaiheessa. Myöskin uusien hankintojen takia tarvitaan uusia suunnitelmia. Kuitenkaan en suunnittele perennojen tarkkoja paikkoja yleensä etukäteen, vaan enemmänkin istutusvaiheessa mietin niille sopivaa paikkaa.


Ostokset
  1. Minulla on nollabudjetti. 
  2. Fiksu puutarhuri tekee ostoslistan ja pitäytyy siinä.
  3. Ostan kasveja hyvin maltillisesti, mutta minulla on pieni (paketti)auto eivätkä kaikki ostokseni meinaa sopia kyytiin.
  4. Minulla on tapana pelastaa kasveja syksyn alennusmyynneistä. Olisi sääli jättää niitä seisomaan orpoina hyllyille.
  5. Haalin puutarhaani kaikki uutuudet ja erikoisuudet maksoi mitä maksoi.
Näistä taasen ei ihan oikeaa vastausta löydy, usea vaihtoehto sopii osittain. Eniten on totta, että alennusmyynnit tulee usein käytettyä hyväksi. Eniten kuitenkin teen perenna ja kesäkukka hankinnat siementen muodossa. Lisäksi tulee tehtyä normaalihintaisia kasvihankintoja, mutta pyrin vertailemaan hintoja. Hinnalla millä hyvänsä en ole ainakaan vielä mitään hankkinut. Toivelistalle saattaa nousta tiettyjä kasveja, mutta suurin osa hankinnoista tulee tehtyä mielihalujen perusteella.


Työkalujen säilytys
  1. Kaiken pitää olla tip top. Minulla ovat sukatkin aakkosjärjestyksessä.
  2. Paikka kaikelle, kaikki paikalleen tai ainakin sinne päin. Ei se ole niin nokon nuukaa.
  3. Minä kyllä laitan tavarat paikalleen, mutta joku muu  viskelee niitä minne sattuu.
  4. Varaston ovessa lukee: "Vierailta pääsy kielletty." Voisivat saada sätkyn. Olisikohan Marie Kondolla käyntiä täällä päin?
  5. Kuka sellaisen hullutuksen on keksinyt, että tavaroilla pitäisi olla paikat? Löydän talikon viimeistään ensi keväänä uudesta perennapenkistä tai ellen löydä, käyn katsomassa pellolta tai voihan se olla kompostikasallakin. Tallessa se ainakin on, siitä voin olla varma.
Syynä tämän hetkiselle työkalujen hujan hajan levällään olemiselle, on puutarhavaraston puute. Tämä on kyllä suunnitteilla, mutta vaatisi hiukan remppahommia. Kunhan saan varaston lupaan yrittää parantaa tapani ja pitää työkalut ja välineet paremmassa järjestyksessä.


Minä hyötytarhurina
  1. Menettäisin yöuneni, jos porkkanakempit uhkaisivat kasvimaatani.
  2. Odotas, näytän Instasta kun voitin viime kesänä kylän komeimman kurpitsan kasvattajan tittelin.
  3. Kylvän, kastelen, kitken ja lannoitan huolellisesti ja saan nauttia runsaasta sadosta. Kellarini on kuin suoraan Veikko Huovisen romaanista Hamsterit.
  4. En melkein raaski syödä kasvattamiani tomaatteja, koska niiden kilohinta hipoo parhaimman naudan sisäfileen hintaa.
  5. Valitsen viljeltävät hernelajikkeet kukan värin perusteella.
Mikään ei oikein sovi. Kasviksia, hedelmiä, marjoja ym. tulee kasvatettua koska arvostan itse kasvatettua ruokaa, pysyttelen myös luomu-linjalla. Todella paljon vaikuttaa itsekasvatettujen kasvisten parempi maku. Lajikevalikoima on huomattavasti parempi kuin kaupan hevi-osastolla ja uutuuksien tai erikoisempien kasvien kasvattaminen on hyötypuolellakin mielenkiintoista. Välillä tulee onnistumisia ja välillä täysiä epäonnistumisia. Joskus (usein?) saattaa tomaattikilon hinta ylittää kaupan hinnat, mutta kyllä mausta ja terveellisyydestä kannattaa maksaa.


Kitkeminen
  1. Kitkeminen on minulle meditaatiota. Nautin joka ikisestä hetkestä.
  2. Kitken ja itken.
  3. No jaa. Otan kitkemisen puuhailun kannalta. Mikäs siellä kyykkiessä kun linnut laulavat ja leppeä kesätuuli puhaltaa.
  4. Kitken vasta sitten kun ohdakkeet alkavat estää pääsyn kotiini.
  5. Miksi kitkisin?
Pyrin lopputulokseen, jossa perennapenkit ovat sen verran reheviä, ettei rikkaruohoille jää juurikaan tilaa. Tämän toteutus on vielä vaiheessa.


Puutarhapuuhat
  1. Riippumatto ja rikat ovat minun juttuni.
  2. Pientä puuhaa riittää, mutta ei puutarhanhoito ole koko elämä.
  3. Ensin työ, sitten huvi (siis puutarhaan). Missä välissä laittaisin ruokaa ja pesisin pyykit?
  4. Puutarhassa, puutarhasta, puutarhaan... Niinhän se menee.
  5. Oih! Vieläkö näitä kysymyksiä riittää? Minun pitäisi jo olla kitkemässä.
Tämä vaihtelee paljon vuodenajan ja muiden kiireiden ja harrastusten mukaan. Joutilaana ei pihalla oikein osaa enää olla. Ehkä sitten joskus kun piha on valmiimpi?


Puutarhan tyyli
  1. Ihan perus
  2. Aina cool
  3. Suuruudenhulluja suunnitelmia hyvällä alulla
  4. Iloinen hurlumhei
  5. Täysi kaaos
Tyyliksi kuvailisin lähinnä: keskeneräinen


Kasvivalikoima
  1. Olen perinteen ystävä. Tulepa muuten katsomaan isotädiltäni perittyä joriinin mukulaa. (talvella) Se on jo talvehtimassa, mutta voin pikkuisen raottaa sen turvepeitettä, niin näet kuinka komea se on. Ja katsopas näitä valmun siemeniä... Oi, ja nämä floksit...
  2. Kaikki kelpaavat. Jokainen kasvi on omalla tavallaan kaunis.
  3. Olen aika tarkka. Värit. Leviäminen. Kestävyys. Vaivattomuus. Siinäpä niitä kriteereitä nyt alkuun.
  4. Palasin juuri Japanista, josta kävin ammentamassa ideoita parvekkeeni/rivitalopihani/taloni pihan suunnitteluun.
  5. Mahdollisimman modernia, kiitos!
Tykkään erikoisuuksista ja välillä on kiva kokeilla haastavampiakin. Hurjasti leviäviä kasveja en halua. Kokoajan pitää saada uusia kasveja. Kaiken värisille löytyy oma paikkansa. Ehkä myöhemmin rajoitan niihin parhaiksi havaittuihin ja omaa silmään eniten miellyttäviin.


Minä ja sää
  1. Pidän sääpäiväkirjaa ja mittaan sademäärät. Haluatko, että näytän sinulle Excel-taulukkoni?
  2. Ihan hirveetä kun aina vain sataa / paistaa / jotain! Eihän tässä sateessa / helteessä / missä lie säässä voi tehdä mitään kun aina vaan...
  3. Jaahas, tälle päivälle on ennustettu 18 astetta lämmintä, pientä koillistuulta. Kello 14 ja 15 välillä pitäisi sataa. Yhtä tippaa näyttää. Illemmaksi on tiedossa poutaa. Aika lämmin yö tulossa.
  4. Asennekysymys. 
  5. Jos saisin valita, koko kesän paistaisi aurinko. Silleen sopivasti. Yöllä sataisi sen verran mitä kasvit tarvitsevat.
Harrastuksista johtuen säätä tulee seurattua. Vaikka pihalla voisi puuhailla sateellakin, olen turhan mukavuudenhaluinen sellaiseen. Sääpäiväkirja tuskin tulee jatkumaan, mutta tämän vuoden poikkeuksellisen kuivan kesän sademäärät olen kyllä kirjannut ylös.


Suhtautuminen vuodenaikoihin
  1. Ihanaa kun talvi on olemassa. En jaksaisi kontata puutarhassa ympäri vuoden.
  2. Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa.
  3. Talven aikana näännyn puutarhapuuhien puutteeseen.
  4. En voi elää ilman puutarhapuuhia. Siksi minulla on toinen puutarha Espanjassa / Kiinassa / jossain. Lennän sinne joka syksy heti kun en enää saa sipuleita maahan edes rautakangella.
Ilman loppusyksyä/alkutalvea tulisin toimeen vallan mainiosti. Talvi voisi olla vähän lyhyempi (ja silloin pitää silti olla lunta). Kevät ja alkusyksy ovat ihanaa aikaa, kesä silti oma suosikkini.


Tietoa haasteesta:

Haasteen pani liikkeelle Pauliina blogista Kukka & Kaali. Täältä ohjeet haasteeseen vastaamiseen: MILLAINEN PUUTARHURI OLET? -HAASTE

Blogien seuraaminen on nyt hetkeksi jäänyt reissaamisen ja muiden kiireiden takia, enkä tiedä ketkä tähän ovat jo vastanneet, en siis haasta tähän ketään. Jokainen halukas voi napata haasteen itselleen tästä.

Mukavaa lähestyvää viikonloppua!

lauantai 15. syyskuuta 2018

Daaliat kukkii vihdoin

Kohtalaisen lämpöisenä jatkuneesta syksystä on se hyvä puoli, että daaliani ehtivät sittenkin kukkimaan. Toistaiseksi vasta osa niistä, joten toivotaan että lämmin jatkuu vielä jokusen viikon.

Daalioille meinasi käydä huonosti kun keväästä ruukkuihin istutettuina joutuivat hiukan huonolle hoidolle loppukeväästä. Kissojen takia ruukut piti siirtää turvaan huoneeseen jota ei normaalisti käytetä ja jossa ei ole kovin valoisaa. Kastelukin jäi siksi vähän huonolle tolalle, kun daaliat eivät olleet näkösällä muistuttamassa kastelusta. Näiden lisäksi ulosistuttaminen jäi turhan myöhäiseksi säihin nähden.

Koko kesän kuivuudesta huolimatta kaikki daaliat piristyivät silmissä heti ulos päästyään. Kastelin niitä jokusen kerran kesän kuivimpien hetkien aikana. Joidenkin kohdalla kasvuunlähtö alkoi käytännössä alusta siinä kohtaa kun istutin ne ulos, olikohan se kesäkuussa.

Ehdin jo epäilemään ehtivätkö daaliat kukkia olleenkaan. Nyt nuppuja on hurja määrä. Kukkiakin jo jokunen.

Daalia decorative 'Duet'
Daalia decorative 'Duet' on todella upea. Tämä vaatii vain kunnon tuennan. Osa versoista roikkuu maata myöten.


Daalia topmix 'Red'
Daalia topmix 'Red' on suloinen pikkudaalia. Kompakti pensasmainen kasvutapa monine kukkineen.

Lopuksi tuli vielä opittua jotain muutakin kantapään kautta. Daaliaa tai varmaan mitään muutakaan perennaa, ei kannata istuttaa kissanmintun viereen, jos pihalla vierailee kissoja. Näin voi käydä:

daalia Cactus park 'Red' kissanminttu
Daalia cactus park 'Red' kasvaa huonossa paikassa kissanmintun vieressä ja näyttää että joku on käynyt kunnolla hyörimässä sen päällä.

Tuo kissanminttu odotaa kyllä siirtoa kasvimaan puolelle. Ei se ole oikeastaan kovin nätti ja lisäksi leviää siemenistä hurjasti. Meidän kissatkin kuitenkin tykkäävät siitä ajoittain. Välillä olen kyllä pohdiskellut onko itse kissanminttu vai muiden kissojen jälkeensä jättämät hajut se mikä kiinnostaa enemmän.

Kaikki jo kukkivat daaliat ovat kevään uusia hankintoja, vaikka eihän minun pitänyt hankkia mitään kellarissa talvetettavia kasveja! Toisin kävi. Viime vuodelta talvettamani daalia 'Darkred' ei ole ehtinyt vielä kukkaan. Pidän peukkuja että vielä ehtii, koska tykästyin siihen viime vuonna kovin. Nuppuja on siinäkin sentään. Toivotaan että myös toinen vielä kukkimatta olevaa daalia kerkeää sekin kukkaan.

Mukavaa viikonloppua.

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Siemenkirjeen kasvien esittely

Aikaisemmassa postauksessani Syksyn perennasiemenkirje kerroin laittavani uuden siemenkirjeen liikkeelle. Mukaan mahtuu vielä hyvin, joten jos on kiinnostuneita, käykäähän ilmoittautumassa tuohon aikaisempaan postaukseen.

Nilan (Lappalainen etelässä-blogi) kanssa ideoitiin, että siemenkirjeeseen ilmoittautuneet, voisivat tehdä halutessaan omat postauksensa, joissa vähän esittelisivät kasveja, joiden siemeniä kirjeeseen tulee. Tässä Nilan postaus aiheeseen liittyen: Siementen keräystä ja Rääkkylän kukkakuhhaus

Täytynee tunnustaa, että itse unohdin kerätä siemeniä alkukesästä ja kevään kukkijoiden siemenet pääsivät varisemaan omia aikojaan. Loppukesästä kukkijoiden siemenet eivät taasen ole ehtineet valmiiksi, joten kerättäviä siemeniä ei ole ollut hirveän paljoa. Ajattelin, että lisään todennäköisesti siemeniä vielä kirjeen toiselle kierrokselle, jos uusia on ehtinyt kypsymään.

Tässä osa kasveista joiden siemeniä olen kerännyt:

Silmäkatana Bicolor
Silmakatana 'Bicolor': Silmäkatanan ihanat kukat ilmestyvät heinä-syyskuussa melko pitkien kukkavarsien päähän. Lehdistö on heinämäinen tiivis lehtiruusuke. Aikaisin kylvettynä (helmi-maaliskuussa), saattaa kukkia jo ensimmäisenä vuonna, mutta minulla tämä ei viime vuonna kerennyt kukkimaan. Siemenet peitetään 0,2cm. Voidaan kylvää suoraan ulos touko-syyskuussa.

Laukkaneilikka (tarkempi lajike kadoksissa): Valkoiset pallomaiset kukinnot ja matala heinämäinen lehtiruusuke. Kukkien pitäisi kasvaa suoraan ylös, en tiedä johtuiko kuivuudesta, että kukkavarret eivät pysyneet pystyssä. Tämäkin kukki ensimmäistä kertaan tänä kesänä. Kivikkoon, rinteeseen tai reunuskasviksi.

Leimurakkaus Loistosalvia
Loistosalvia 'Blue Queen' ja leimurakkaus 'Vesuvius'. Leimurakkaus leviää
itsestään pienissä määrin siemenistä, joten syksyllä suoraan ulos kylväminen
 pitäisi onnistua.

Harmaamalvikki. Tämäkin kylväytyy itsekseen, joten siementen kylväminen ulos syksyllä onnistuu
helposti.

Toivon, että mahdollisimman moni kirjeeseen osallistuva esittelisi omia kasvejaan.

Ps. Täällä on nyt vihdoin satanut muutamaankin kertaan. Sademäärät eivät ole olleet mitään isoja, mutta nurmikkokin on alkanut uudelleen vihertää. Tässä joutuu ehkä vielä sittenkin leikkaaman nurmikon.



sunnuntai 12. elokuuta 2018

Syksyn perennasiemenkirje

Nyt sataa! Toivotaan, että sadetta tulisi sen verran paljon, että kuivuus vihdoin helpottaisi. Sadepäivänä on vihdoin aikaa puuhailla kaikkea sisällä. Kuten kirjoittaa blogia.

Tässä isokaunosilmä 'Early Sunrise'. Kasvatin tämän siemenistä keväällä ja hyvin onnistui, kun kukkii jo ensimmäisenä kesänä. Ulosistutuksen kanssa ei mennyt niin hyvin, kun muistelin tämän olevan vaalean sitruunankeltainen. Hienon värinen tämän näinkin on, mutta ei sovellu nykyisen penkin väriin, vaan joudun siirtämään vielä uuteen paikkaan. Isokaunosilmä kuulemma viihtyy myös kuivassa ja pitää lämpösestä ja aurinkoisesta paikasta, joten uskaltaisinkohan istuttaa tämän hankalan kuivaan saunaneduspenkkiin.

Isokaunosilmä Early Sunrise
Isokaunosilmä 'Early Sunrise'. Kuva on varmaankin jo viikon takaa.

Jos sadetta tulee tarpeeksi, pääsen vihdoin siirtelemään muitakin perennoja, jotka kasvavat väärissä paikoissa.

Juuri ennen sateen alkua kävin keräämässä siemeniä kuivumaan. Nyt teidänkin kannattaa kerätä siemeniä talteen. Kohta asiaa perennasiemenkirjeestä.

Siemeniä kuivumassa ja varisemassa

Perennasiemenkirje


Kuten keväällä jo varoittelin tarkoitus olisi laittaa uusi perennasiemenkirje liikkeelle. Ideana olisi, että kirjeestä saatuja siemeniä voisi syyskylvää suoraa ulos. Näin siis ainakin itse meinasin tehdä, kun ei kevään kylmäkäsittelyt tunnu oikein onnistuvan. Lisäksi ei sisällä ole taimikasvatustilaa tarpeeksi.


Säännöt

Tämä siemenkirje on tarkoitettu bloggaajille. En kuitenkaan velvoita osallistujia olemaan blogini seuraajia.

Kysessä on siemenketjukirje perennan siemenille, kaksivuotiset tai itsekylväytyvät yksivuotiset kelpuutetaan myös mukaan.

Jokainen voi ottaa siemeniä omantuntonsa mukaan. Mikäli joitain siemeniä on kirjeessä runsaasti, niistä voi ottaa vain sen verran kuin tarvitsee ja laittaa loput eteenpäin. Jos otat jotain, lisääthän myös jotain tilalle kirjeeseen.

Tämä kirje pyritään pitämään kirje tai XXS paketti -kokoisena. Tämä tarkoittaa sitä että kirjeen paksuus ei tule ylittää 3cm. Mikäli maksimikoko on jo lähellä, lisääthän vain sen verran siemeniä mitä otatkin.

Siemeniä ei jaotella lisääjän mukaan vaan kaikki siemenet ovat samassa "läjässä". Halutessaan jokainen voi kirjoittaa siemenpusseihin keneltä siemenet ovat. Tämä on jopa toivottavaa. Kirjeen mukaan voi myös laittaa paperille terveiset muille.

Lisääthän itse kerättyjen siementen pusseihin vuoden, koska siemenet on kerätty. 

Siemenpussien parasta ennen -päiväyksillä ei ole niin väliä, mutta siementen tulee olla itämiskelpoisia. Mikäli havaitset vanhoja siemeniä lajeista, joiden siemenet eivät ole itämiskelpoisia kuin vuoden, niin tällaiset voi poistaa kirjeestä.

Jotta siemenet pysyvät omilla paikoilla kirjeen sisällä, ja kirje tasapaksuna, pakataan siemenpussit yhteen tai tarvittaessa useampaan minigrip (tai vastaavaan) -pussiin, josta puristetaan ilma mahdollisimman hyvin pois. Mikäli minigrip ei enää pidä ilmaa, se tulisi vaihtaa.

Kirje kiertää myös toisen kierroksen halukkaiden kesken ja siihen osallistumisesta kysellään kirjeen mukana kulkevassa listassa. Listasta näkee myös kenelle kirje tulee seuraavaksi lähettää. Listan viimeinen lähettää sen takaisin ensimmäiselle eli minulle.

Toisella kierroksella uusia siemeniä ei tarvitse enää lisätä (tietenkin voi lisätä, jos uusia siemeniä on kypsynyt ensimmäisen kierroksen jälkeen), vaan ideana olisi jakaa ensimmäisellä kierroksella jääneet siemenet pois. Jäljelle jääneet palautetaan aloittajalle eli minulle.

Toivoisin että siemenkirje liikkuisi sujuvasti, tavoitteena on että kirje lähetetään seuraavalle parin päivän sisällä sen saapumisesta.

Toivoisin myös, että jokainen laittaisi joko minulle sähköpostin tai blogi-kommentin tai tekee omaan blogiinsa postauksen siemenkirjeen vastaanottamisesta. Näin voin seurata kirjeen etenemistä.


Näin pääset mukaan

Mukaan pääsee maksimissaan 15 osallistujaa, minä mukaan luettuna. Ilmoittautumisaikaa on 31.8.2018 asti. Laitan kirjeen kuun vaihteen jälkeen liikkeelle. 

Ilmoittautumiset tämän postauksen kommentteihin. Laittakaahaan lisäksi osoitetietonne minulle sähköpostilla pihan.vuosi (at) gmail.com. Kirjoittakaa viestiin myös bloginne nimi, niin tiedän kuka on kukin (yhden ilmoittautumisen olen saanut jo ennakkoon).

EDIT: Lisäsin ilmoittautumisaikaa jokusella päivällä, jos viela saataisiin muutama osallistuja lisää.

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Ei vieläkään kunnon sadetta

Intoilin viikonlopun sateista, mutta jotenkin ne kaikki meni aina hiukan ohi. Koko viikonlopun sadesaldo taitanee jäädä 1 milliin. Taas lähistöllä on satanut jopa hyvinkin paljon, mutta tätä paikkaa sateet karttavat huolella. Hellelukemat ovat toistaiseksi ohi, lämpö juuri hellerajan alapuolella. Tosin selkeämpiä hellelukemia on taas myöhemmin luvassa.

Gladiolus miekkalilja
Yksi keväällä tilaajalahjaksi saamistani gladiolukseista eli miekkaliljoista. Harmittelin silloin,
kun en haluaisi lisää sisällä talvetettavia kasveja, mutta kyllä tämä kaunis on. Laitoin mukulat
alkukesästä suoraan ulos kasvamaan, joten aloittelevat vasta pikkuhiljaa kukintaa. Näitä ei
ole tarvinnut kastella ollenkaan.

Pihalla on mennyt paljon aikaa omenapuiden kanssa. Pihlajanmarjakoit ovat hyökänneet omenien kimppuun huonon pihlajanmarjasadon takia. Reikäiset omenat ovat oikein alttiita muumiotaudille. Olen parikin kertaa päivässa kerännyt kaikki pudonneet omenat ja kaikki muumiotautiset suoraan puustakin, jos olen vain ylettänyt. Omenat pääsevät lämpökompostoriin, lämmön pitäisi riittää hyvin muumiotaudin tuhoamiseen. Lämpökompostori näyttää ennätyksellistä +70 lämpötilaa. Myöhemmin kompostorin täyttyminen aiheuttaa pulmaa, kun alkaa olla jo nyt täysi. Täytynee varmaan vaan tyhjentää useammin.

muumiotauti omena
Muumiotautia omenassa. Ensin omena alkaa muuttumaan
ruskeaksi ja sitten tulee valkoiset pisteet.

pihlajanmarjakoi omena
Pihlajanmarjakoin tekemiä reikiä. Joistain tursuaa ulos
jotain valkoista.

Lämpökompostorin lisäksi muumiotautiset omenat voi haudata maahan, niin etteivät itiöt pääse leviämään ilmaan. Omenoiden lisäksi sama pitää tehdä syksyllä lehdille. Täällä muumiotaudin hävittäminen on mahdoton tehtävä kun omenapuita on melkein joka pihassa ja kaikilla on muumiotautia. Vaikka saisinkin kaikki muumiotautiset omanat ja lehdet hävitettyä omalta pihalta, tauti leviää takaisin naapureilta samantien. Urean levittäminen omenapuun alle ehkäisee kuulemma muumiotaudin leviämistä, en tosin tiedä auttaako sekään taudin leviämiseen naapureilta.

Tämän kesän kuivuudesta oppineena päätin myös perustaa uudet kukkapenkit paremmin. Hevosen lanta pitää hyvin kosteutta ja antaa ravinteita, joten kävin hakemassa monta jätesäkillistä hevosen lantaa. Näin loppukesästä ei pitäisi enää lannoitella muuten kuin syyslannoitteella, mutta teenkin näitä penkkejä valmiiksi ensivuoden istutuksia ajatellen. Uudistin samalla periaatteella osittain saunan edustan kuivan penkin, josta talvella kuoli siihen aikaisemmin istuttamiani perennoja. Tulppaanin sipulit keräsin samalla talteen. Jaan ne samalla, vaikkei viime syksyllä istutetut tulppaanit välttämättä olisi vielä jakamista kaivanneet. Kovin pieniksi sipulit ovat jääneet, saa nähdä kukkivatko ensi keväänä.

Tästä kaivoin maat pois, laitoin paksun kerroksen hevosen lantaa ja samat maat takaisin päälle.
Kivireunus on räystäältä tippuvaa vetta varten, saunassa kun ei ole vielä vesikouruja. Lauta on
viime vuonna laitettu rajaamaa nurmikkoa, mutta lopullinen kukkapenkin rajaus vielä puuttuu.
Punatähkät pistin tuohon kasvamaan kaksi vuotta sitten, jolloin lopullinen kukkapenkin
rajakaan ei ollut muodostunut.

Alennusmyynnistä ostamani mansikat uskallauduin kuintekin istuttamaan toiseen hevosen lannalla lannoitettuun penkkiin. Hautasin lannan kohtalaisen paksun multakerroksen alle, niin ehkä mansikoiden juuret eivät vielä tänä kesänä yletä tarpeeksi syvälle. Jää lannallekin aikaa palaa.

Nyt tätä kirjoittaessani alkoi satamaan! Tosin sadetutkan mukaan kyseessä on niin pieni kuuro, että hyvä jos toisen millin edes sataisi. Sadetta kyllä kaivattaisiin. Olen tehnyt muitakin alennusmyyntiostoksia ja jokunen puu ja perenna odottaisi istuttamista.

Hyvää sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa.

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Paljon on tapahtunut

Paljon on tapahtunut ja vähän on tullut kirjoitettua. Olen niin pahasti jäljessä ettei tässä oikein tiedä, mistä kannattaisi jatkaa vaikka muutamia lyhyempia postauksia olenkin viimeaikoina tehnyt.

Viinikärhö
Viinikärhö 'Madame Julia Correvon' kukkii kauniisti. Kovin isoksi se ei ole vielä kasvanut, mutta on istutettukin vasta viimekesänä.

Salkoruusu 'The Wachman' on kuivuuden takia jäänyt hyvin lyhyeksi. Arvioisin että korkeutta on
vain 30-40cm. Kukkii kuitenkin hienosti lähes mustilla kukilla.

Tämä kesä on lähtenyt melkoisella kiireellä käyntiin, lomasta huolimatta tuntui ettei ole ollut juurikaan aikaa olla tietokoneella ja nyt lomakin on jo ohi. Kasvihuone ja kasvimaa on vienyt ison osan pihalla oloajasta. Toisena pihasaunan maalaaminen. Ei varsinaisesti liity puutarhaan, mutta tekee se heti pihasta siistimmän näköisen. Taidan vaan olla melko hidas maalaamaan, kun aikaa olen käyttänyt jo useita tunteja, mutta puoliakaan seinistä ei ole vielä maalattu edes kertaalleen. Nyt helteen takia urakka on muutenkin jäänyt tauolle.

Saunan pääty on kohta jo maalattu. Tämä tilanne on kuitenkin ollut jo parisen viikkoa.

Rakennuksessa on saunan ja saunatuvan lisäksi paljon varastotilaa, joten ihan pienestä rakennuksesta ei ole kyse. Se sijaitsee kuitenkin vain puoliksi meidän tontilla, koska rakennus on naapurin kanssa yhteinen. Eli minulla on siis maalattavana pitkä sivuseinä ja kaksi puolikasta päätyseinää. 

Kasvien kastelu on vienyt myös melkoisen paljon aikaa, tämä liittynee kyllä enemmän kasvimaa-puolen hommiin, kun perennoja en ole juurikaan kastellut. Paitsi jos alkavat näyttämään nuuntuneilta. Toki kesäkukkaruukut vaativat myös osansa kastelusta. Olen käyttänyt jo aikaa sitten pihalla olevan sadevesikaivon tyhjäksi. Alkujaan siellä taisi olla metrin parin syvyydeltä vettä.

Sadevesikaivo on jonkun kallioon aikoinaan louhima monttu. Kaivon ympäristö on vielä täysin keskeneräinen. Pientä suunnitelmaa on, että kaivolle voisi tehdä kunnollisen kaivonkannen ja muurata kivistä reunus ym. Lopuksi vielä jotain istutuksia ympärille. Fiksua olisi myös johtaa katolta tulevat vedet tänne kaivoon. Mikään näistä ei kuitenkaan ole vielä tämän vuoden projekteja.

Kaivo näyttää nyt melko vaatimattomalta. Ympärilläkin
kasvaa lähinnä rikkaruohoja.

Kaivo on melko syvä ja meillä on käytössä uppopumppu
veden pumppaamiseen. Pahoittelen huonoa kuvaa,
kaivossa oli melko pimeää.

Kattoremonttikin on edelleen kesken. Vihdoin saatiin kuitenkin siivottua vähän ylimääräistä pois pihalta, kuten viime syksystä lojuneet vanhat kattotiilet. Niiden kanssa sain paljon apua, kun löytyi halukas hakemaan ne itselleen kukkapenkkien reunoiksi. Piha tyhjeni kertaheitolla. Tästä innostuneena siistin altaalle menevän polun vanhaa kiveystä ja tein sen ja nurmikon rajaan matalan kivimuurin. Samalla tuli keksittyä käyttöä pihalla lojuville lyhyille lankuille. Tein niistä ja parista männynpölkystä penkin polun reunaan.

Joutopuusta rakennettu penkki. Lankuista pitäisi vielä sahata ylimääräiset pois, mutta moottorisaha päätti taas temppuilla. Jos ei seuraavallakaan yrityksellä käynnisty, pitänee tyytyä käsisahaan. Suunnittelin myös että käsittelisin Lankkujen pinnat puuöljyllä, vaikka onhan tuollainen harmahtunut puu itsessäänkin kivan näköinen.

Tässä olisi kovasti myös suunnitelmia uusien kasvien istuttamisesta ja vanhojen siirtämisestä paremmille paikoille ja uusien kukkapenkkien perustamisia, mutta niitä varten paras odottaa, että tämä kuivuus joskus loppuu. Ennustetut sateet eivät nyt näytä tulevan. Helle sen sijaan jatkuu, joten kuivuuteen ei ihan pian ole tulossa helpotusta. Pieniä sadekuuroja on ollut tällä suunnalla liikkeellä, mutta kaikki ovat menneet ohi.