Vuoden 2017 kasviyllätyksiä

Ensiksi hiukan tiedotusasiaa: Loin erinäisistä syistä uuden Google/Blogger -tilin "Pihan vuosi", aion jatkossa käyttää tätä enkä aikaisemmin käyttämääni "Annika" tiliä. Pahoittelen jos aiheuttaa alkuunsa sekaannusta.

Sitten itse asiaan: Taisin aikaisemmin lukea jonkun blogista kirjoituksen viime kesän iloisista yllätyksistä. Valitettavasti en muista enää kenen blogista oli kyse. Mieleen kuitenkin jäi, että oli kiva idea ja voisin itsekin jollain tapaa toteuttaa saman. 

Kaksi viime kesän yllätyksistä liittyi huhtikuun Kevät messuihin, josta ostin useita juurakoita ja mukuloita. Ostin mm. valkoista ja vaaleanpunaista morsiusharsoa. Kevään mittaan ihmettelin kasvamaan lähteneiden kasvien ulkonäköä, kun eivät olleet ollenkaan morsiusharsomaisia. Jäivät mataliksi ja vankkarakenteisiksi. Molemmat alkoivat kukkimaan aikaisin kesällä vaaleanpunaisin kukin. Eivät ne mitään morsiusharsoa voineet olla, en kuitenkaan löytänyt mitä ovat, vaikka kovasti yritin etsiä. Ilmeisesti myyjältä oli mennyt juurakot sekaisin. 

Sattumalta syksyllä osui samanlainen perenna silmään selaillessani erään verkkokaupan perennavalikoimaa. Olin morsiusharsojen tilalta saanut kaksi kivikkosuopayrttiä. Itselle täysin vieras kasvi, mutta onpahan ihan kivan näköinen matala maanpeitekasvi.

Kivikkosuopayrtti

Kevät messuilta mukaan lähti myös kaksi syklaamin mukulaa (cyclamen purpuranscens). Niiden luvattiin olevan talven kestäviä jopa -30 asteeseen asti. Olen ollut siinä käsityksessä, että syklaami ei talvehdi suomessa ulkona, mutta päätin kokeilla. Harmi kun kumpikaan ei kesän mittaan näyttänyt mitään elon merkkejä. Yllätyin melkoisesti kun myöhään syksyllä maasta vihdoin pilkisti pari hassua pinkkiä ja kaunista kukkaa. Harmi kun en löydä niistä kuvaa, vaikka mielestäni sellaisen otin.

Syklaami ei ehtinyt kauan kukkia, ensimmäiset pakkasyöt lakastuttivat kukat. Myöskään yhtään lehteä ei maanpinnalle ehtinyt. Jännityksellä odotan selviääkö kuitenkin talvesta, vai jäikö tämä yllätys todella lyhytaikaiseksi.

Kolmas yllätys koskee jo 2016 kesällä ostettuja kuunliljan juurakkoja. Luulin niiden kuolleen, kun koko kesässä ei näkynyt mitään elonmerkkejä. Tämäkin yllätti melkoisesti vuoden päästä: kesällä 2017 löysin paikalta pienet kuunliljan alut.

Kuunlilja

Pieneksi ne vielä jäivät ja etana mokomakin kerkesi mutustelemaan, mutta toivotaan että kasvavat ensi kesällä jo paremmin. Raikkaan vihreän sävyiset lehdet valkoisilla reunuksilla ovat ihanat. Melko sitkeältä kasvilta vaikuttaa, kun vuoden verran vietti hiljaiseloa maan alla ja selvisi siitä vielä kasvamaan!

Pihan alkuperäiskasvit

Olen useasti harmitellut ettei minulla ole juuri kuvia pihan alkutilanteesta vuodelta 2016. Alkuun en osannut ajatella näin pitkälle. Olen kuitenkin aikaisemmin kertonut jo jonkin verran alkutilanteesta blogini Taustaa -sivulla. Tällä kertaa ajattelin kertoa hiukan kasveista eli nimenomaan pihan alkuperäiskasveista, jotka ovat olleet minua kauemmin tällä pihalla. Yksi lemppareistani on kuvassa näkyvä jasmike, jota kasvoi 3 pensasta.

Osaako joku tarkentaa mikä jasmike? Kasvaa noin 3m korkeaksi pystykasvuiseksi pensaaksi.

Puut:

• 5 ISOA mäntyä
• 2 koivua
• 1 vaahtera ja todella paljon pikku vaahteroita siellä täällä
• 3 pientä pihlajaa
• 3 omenapuuta
• 1 luumupuu tai pikemminkin luumupusikko

Puiden kohdalla olemme karsineet vanhoja paljon. 2 mäntyä on jo kaadettu ja loputkin 3 ovat kaatouhan alla. Samoin koivujen kohtalo on vaakalaudalla. Tarkoituksena olisi että aurinko pääsisi paistamaan pihalle, eikä autojen päälle uhkaisi tippua oksia ja rojua. Pihlajista taas tykkään, ne eivät kasva hankalan isoiksi ja pihlajanmarjat on nättejä sekä hyvää ruokaa linnuille, mutta valitettavasti pihlajat kasvavat väärissä paikoissa. Yksi kallion päällä kasvava saa kuitenkin jäädä paikalleen niin kauaksi aikaa kuin pysyy hengissä hankalassa paikassa. 

Omenapuista yksi sai lähteä, koska se kasvoi väärässä paikassa. Toisesta kaadettiin puolet ja kolmas on pientä karsintaa lukuun ottamatta entisellään. Kuva viime kevät-talven karsinnan jälkeen.

Omenapuu, punaherukka ja vuorenkilpi

Luumupuu oli pahasti pusikoitunut, muistutti enemmän pensasta ja yritti levitä juurivesoilla joka paikkaan. Sen juuret myös ovat todennäköisesti rikkoneet vieressä olevan vanhan uima-altaan pohjan. Sekin sai siis lähteä, mutta otimme siitä yhden ison puun joka siirrettiin parempaan paikkaan pihalla alkukesästä 2017. Leviämisen ehkäisemiseksi, rajasin istutusalueen juuriesteellä. Ainakin syksyllä se oli edelleen hengissä.

Pensaat:

• Kiiltotuhkapensas + pienempiä siellä täällä
• Valkoinen ja violetti syreeni
• Orapihlaja-aita
• 2x pensasaita, jota en tunnista (joku pensasangervo?)
• 2 pensasta, jota en tunnista (myöskin joku pensasangervo?)
• 3 Jasmiketta (tarkempi lajike?)
• 4 punaherukkaa
• 1 mustaherukka
• karviaisen taimia
• Juhannusruusu
• Jokin pensasruusu?
• Terttuselja

2 punaherukkaa kasvoi hankalasti keskellä nurmikko-aluetta (toinen näkyy aikaisemmassa kuvassa) ja olivat huonokuntoisia, joten ne saivat lähteä. Saunan eteen oli kuitenkin kasvanut ilmeisesti itsestään muutama punaherukan alku (sen verran isoja, että tekivät jo marjoja), siirsin ne kasvimaan puolelle. Saunan edustalla kasvaa myös mustaherukka, jonka aijon myöskin siirtää, mutta sen tuleva paikka ei ole vielä valmiina. Naapurin puolelta levinneitä ja siemenistä kasvaneita karviaisen taimia löytyi monesta paikkaa. Yhden otin talteen ja siirsin kasvimaalle, saa nähdä meneekö monta vuotta että alkaa tuottamaan marjoja.

Saunan edustalla kavaa myös terttuselja, joka ei ole toivottu kasvi, eikä kovin hyvällä paikallakaan, mutta ilmeisesti siitä ei pääse eroon. Saa nähdä otanko sen häätämisen joskus projektiksi, vai annanko vain kasvaa paikallaan. Pakko sitä on vähintäänkin leikata, jos haluaa että saunan kuistille on esteetön pääsy.

Kuten jo mainitsin niin jasmikkeita kasvoi 3, nyt niitä on 5, koska löysin vielä muutaman uuden pensaan alun muiden pensaiden seasta ja siirsin ne uusille paikoille. En tiedä tarkemmin mitä jasmikkeita ovat, joten jos joku osaa auttaa sen kanssa, olen kiitollinen. Kuva oli heti aluksi. Toinen mielestäni kaunis ja yhtälailla leviävä pensas on kiiltotuhkapensas. Etenkin sen syysväri on upea.

Pensasaitoja muodostuu useammasta pensaasta: syreenistä, orapihlajasta ja kahdessa tunnistamattomasta ehkä pensasangervosta. Molemmissa valkoiset kukat ja kasvavat yli 1,5m korkeiksi. Täytyy yrittää selvittää lajia, kunhan kesällä kukkivat. Mikäli joku jo tästä kuvasta tunnistaa, niin aina parempi.

Toinen tunnistamattomista pensaista

Perennat

• Vuorenkilpi
• 2 kiinanpionia 'Karl Rosenfield'
• Idänsinililja
• Kotkansiipi
• Lilja
• Ketohärkki
• Violetti ja vaaleanpunainen akileija
• Raparperi

Perennoja ei ollut moniakaan, mutta vuorenkilpeä löytyi runsaasti. Siirtelin sitä parempiin paikkoihin, pois keskeltä pihaa. Iso osa meni silti kompostiin. Myös idänsinililjaa kasvaa keväisin runsaasti, mutta se on vain hyvä asia. Olen istuttanut maata kaivaessa vastaan tulleet sipulit takaisin kukkapenkkeihin.

Raparperin löysin vanhan haravointijätteen joukosta pressun päältä. Ilmeisesti oli siemenestä kasvanut. Siirsin sen kasvimaalle.

Vanhaan puukasaan oli jostain levinnyt saniaista, todennäköisesti kotkansiipeä. Siirtelin ne turvaan ennen puukasan pois siivoamista.

Kotkansiipi

Hauskana yksityiskohtana löysin keskeltä orapihlaja-aitaa yksinäisen liljan. Senkin siirsin rakenteilla olleeseen kukkapenkkiin.

Lilja, mikähän tarkemmin?

Näiden jälkeen kasvimäärä onkin lähtenyt jyrkkään nousuun, mutta palataan nykyisiin uudempiin kasveihin sitten kevään ja kesän mittaan, niin pääsen ilahduttamaan teitä paremmilla kuvilla.

EDIT: Lisätty listaan ja tekstiin terttuselja, kun se oli päässyt unohtumaan.
EDIT: Korjattu hopeahärkki ketohärkiksi

Pihasuunnittelua

Minulla on alusta asti ollut ideana hyödyntää pihan olemassa olevia rakenteita ja muotoja mahdollisimman paljon pihan suunnittelussa. Samoin olen yrittänyt hyödyntää olemassa olevaa materiaalia mahdollisimman paljon. Täytyy kuitenkin olla tarkkana sen suhteen, että E ei halua pihalle "rojua", kuten ruosteista metallia, jota monet suosivat.

Onneksi kaikenlaisia luonnonkiviä pihalta on löytynyt paljon. Materiaali, jota tällä hetkellä riittää yli tarpeen on vanhat kattotiilet. Oikeastaan ne pitäisi kärrätä kaatopaikalle, mutta olen yrittänyt hyötykäyttää niistä edes osan. Tein niistä vanhan uima-altaan sivulle aidanteen. Näin talvi aikaan se näyttääkin upealta lumen ansiosta, mutta kesäksi sitä pitää vielä hiukan naamioida. Jos jollain on lisää hyviä ideoita kattotiilien hyötykäyttöön, kuulisin niitä mielelläni.

Kattotiiliaidanne

Suunnitelman tekeminen pihaa varten oli oikeastaan viime talvena projekti. Silloin piha oli suurimmalta osalta vielä alkuperäisessä ulkoasussaan. Vain pari puuta oli kaadettu ja  pihaa siivottu. Koska minun piti hyväksyttää osa suunnitelmista E:llä ja asioiden sanallinen selittäminen oli  hankalaa, päädyin piirtämään lyijykynäluonnoksen pihasta ruutupaperille. Melko vapaat kädet minulla on ollut pihan suhteen. Kasvivalinnoista tai kukkapenkeistä ylipäätänsä E ei ole kovin kiinnostunut, mutta pihan rakenteellisista asioista joutuu hiukan keskustelemaan.

Tuossa pihasuunnitelmassa on mukana muutamia asioita, joita tällä hetkellä ei vielä ole. Saa nähdä tuleeko myöhemminkään, sen verran suunnitelman ovat talon osalta kesken. Kaikkein epävarmin on tuo taloon piirretty eteislaajennus ja sen vieressä oleva kuisti. Tällä hetkellä kuisti on huomattavan paljon pienempi. Myös terassi puuttuu vielä, mutta se todennäköisesti toteutuu jossain muodossa. Ei olla vielä päätetty olisiko puuterassi vai kivetty patio parempi. Olen ehkä kallistumassa sen puoleen että kivetty patio sopisi ympäristöön paremmin. Myös ulkosaunan eteen olisi todennäköisesti tulossa jollain aikataululla terassi.

Pihasuunnitelma

Koska luonnoksesta on todennäköisesti hankala ottaa selvää, ilman että tietää mistä on kyse, niin leikin ajankuluksi Paintilla. Tuloksena hiukan värikkäämpi töherrys, josta eri alueet erottuu toivottavasti helpommin.

Väritetty pihasuunnitelma

Uima allasta ei ole tarkoitus ottaa enää uima-allas käyttöön. Tällä hetkellä se ei edes pidä vettä. Mutta ideana on korjata se veden pitäväksi ja tehdä siitä koristelampi. Olisi kiva kokeilla selviäisikö esim lumme noin matalassa vedessä. Allas on vain noin 0,5m syvä.

Osa suunnitelmista on elänyt toteuttamisen aikana, kun luonnossa jokin näyttääkin erilaisesta kuin paperilla, mutta kyllä tämä edelleen suurimmaksi osaksi paikkansa pitää, mitä nyt toteuttamattomia tai keskeneräisiä suunnitelmia on mukana monia.

Haasteena huhtikuu

Sain Olipa kerran puutarha -blogin SariHannelta tämän haasteen. Keväästä tulee mieleen ensimmäisenä että luonto herää talven jäljiltä. Ja tämä yksi kohta sisältää lähes kaikki kevään merkit. Tässä haasteessa on tarkoituksena listata viisi tärkeintä kevään merkkiä, joten tuota täytynee pilkkoa hiukan. Näin etelässä kevät alkaa yleensä jo maaliskuussa.

Onneksi kyseessä ei ole kuva-haaste, koska kevätkuvia ei näin äkkiseltään tullut moniakaan vastaan arkistoista.

1. Kevään taimikasvatukset

Taimikasvatukset alkavat yleensä jo heti vuoden vaihteen jälkeen ja kevään edetessä erilaisia purkkeja ja ruukkoja onkin joka paikka täynnä.

2. Aurinko ja lämpö

Ensimmäiset lämpöiset päivät tulevat yleensä maalis-huhtikuussa. Monesti huhtikuussa on päiviä kun lämpö on yli 20:ssä asteessa. Se että pääsee taas istumaan lämpöiseen aurinkoon pihalle on yksi ehdottomista odotuksen aiheista näin talviaikaan.

3. Lumet ja jäät sulavat

Tämä on melko itsestään selvyys.

4. Eläimet, linnut ja hyönteiset heräävät tai palaavat

Keväinen linnunlaulu on myös odottamisen arvoinen asia. Samoin muuttolintujen palaaminen. Viime keväänä tämä maaliskuinen leppäkerttu ilahdutti siinä mielin, että siitä oli pakko napata kuva.

Leppäkerttu maaliskuussa

5. Ensimmäiset kevät-kukat

Maan paljastuessa lumen alta, uuden kasvun seuraaminen kuuluu myös kevääseen. Jo nämä maasta työntyvät krookuksen piipot ilahduttavat, itse kukinnosta puhumattakaan.

Krookuksen piipot maaliskuussa

Alkuperäinen haaste kuuluu näin:

"Huhtikuu on kuitenkin kevätkuu ja tämä haaste lähteköön kiertämään tuoden kevätmieltä tuokioksi lukijoille ja kirjoittajille! Haaste on yksinkertainen:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia."

Haaste lähtee seuraaville blogeille:

Multaa ja mukuloita

Puutarhurintytär

Kukkia & haaveita

En vielä teitä juurikaan tunne, joten jos haasteet eivät ole mieleenne, en pahastu vaikka jätätte vastaamatta haasteeseen.

Blogger apua

Olisikohan täällä joku niin taitava bloggerin käyttäjä että osaisi neuvoa tässä: Huomasin sellaisen hiukan ikävän asian, että jos lisään blogini linkin jonnekin, johon ladataan kuva linkin lisäksi, esim Facebookkiin, linkin yhteyteen tulee se kuva jonka olen ihan ensimmäiseksi lisännyt blogiini. Kyseinen puunkaato -kuva ei ole kovin nätti, onnistunut tai muutenkaan blogiani kuvaava. Mitenhän saisin kuvan vaihdettua?

Blogini linkki näyttää tältä, tuon kuvan haluaisin vaihtaa kivemmaks

Kokeilin jo lisätä ensimmäiseen julkaisuuni uuden kuva, kun aattelin jos se valikoi sen kuvan mikä löytyy vanhimmasta julkaisusta ensimmäisenä. Tämä ei kuitenkana auttanut. En myöskään löytänyt mitään kohtaa mistää, miten kuvaan voisi vaikuttaa.

Toivottavasti osaatte auttaa.

EDIT: Olen saanut muutamia vinkkejä (kiitos siitä), mutta ne eivät ole koskeneet täysin tätä ongelmaa, joten tässä selvennyksenä vielä lisätietoa:

Eli en tarkoittanut tietyn postauksen linkkiä, vaan että linkkaan blogini yleisen osoitteen https://pihanvuosi.blogspot.fi -linkiksi. Siihen se ottaa mukaan ensimmäisen kuvan jonka olen postauksiin koskaan laittanut, vaikkei osoite tietenkään tähän kyseiseen postaukseen liity, näin ollen sillä ei myöskään ole vaikutusta mitä kuvia valitsen myöhempiin postauksiini.

Kuusi kuvaa kesästä 2017

Multaa ja mukuloita blogin Piparminttu haastoi minut Kuusi kuvaa kesästä -haasteeseen. Täytynee tunnustaa, että siinä mielessä tämä on haastava haaste, koska viime vuonna en vielä blogia pitänyt, niin en myöskään ole ottanut kuvia sitä silmällä pitäen. Erilaisia pihatyökuvia löytyisi kyllä, mutta koen että haasteen tarkoituksena on piristää keskellä talvea, joten yritin etsiä vähän värikkäämpiä kuvia. Lisähaastetta tuo myös se että suurin osa kukkapenkeistä oli viime vuonna vielä melko vaiheessa. Kuten on edelleenkin.

Kevään ensimmäiset väriläiskät olivat krookukset. Tulppaaneja sai sen jälkeen odottaa vielä kauan. Olin muutamia sipuleita istuttanut edellisenä syksynä, mutta koska keväästä ja alkukesästä kukkapenkit näyttivät vielä näin tyhjiltä, hankin kaikenlaisia erilaisia sipuleita ja mukuloita viime syksynä arviolta noin 400kpl lisää! Innolla odotan ensi kevättä.

Tulppaanit kesäkuun alussa 2017. Tumma taitaa olla 'Queen of Night' 

Samasta kukkapenkissä heinäkuussa löytyi jo muitakin kukkia. Tässä ketohärkki. Luulin, ensiksi tätä hopeahärkiksi, joka ei kuitenkaan ollut hopeinen. Etenkin kun luin, että hopeahärkin hopeinen väri pysyy ainoastaan auringossa, kalkitussa ja vähäravinteisessa maassa.

Ketohärkin alut löysin pihan reunalta kivimuurin päältä kesällä 2016, jossa se kituutti niin harvana, etten tunnistanut koko kasvia ennen ensimmäistä kukkaa ja kukkiakin oli todella vähän. Parempaa maahan päästyään se on ruvennut kukoistamaan. Ketohärkki ja hopeahärkki voivat myös risteytyä keskenään, joten aina tarkka lajintunnistus ei ole edes mahdollista.
Taustalta pilkistää purppurapikkusydän, joka viileänä kesänä kukki ihan koko kesän!

Ketohärkki

Samassa kukkapenkissä kukki heinäkuun lopulla myös valkoinen kurjenkello ja vaaleanpunainen myskimalva (jonka joukkoon oli eksynyt myös jokunen valkoinen kukka). Vasemmalla siperiankurjenmiekka on jo lopettanut kukkimisen ja oikealla sinipellavan pääkukinta on jo ohi. Sinipellava kyllä kukki jokusella kukalla vielä koko loppu kesän, mutta upeimmillaan se oli kesä-heinäkuun vaihteessa. Ensi kesänä kokeilen leikata sen matalaksi pääkukinnan jälkeen, jos vaikka tulisi uusi samanlainen kukinta. Tähän penkkiin täytyy myös saada lisää värikkyyttä, vaikka tavoitteena onkin pitää värimaailma samana: pinkki, vaaleanpunainen, valkoinen ja sininen.

Kurjenkello, sinipellava ja myskimalva 

Toisaalla pihalla kukki heinäkuussa myös ketoneilikka 'Arctic Fire'. Ostin sen kesällä 2016 ruukkukukkana tajuamatta edes, että kyseessä oli perenna. Talvehtiminen oli iloinen yllätys. Melkoisesti on mättään koko kasvanut sen jälkeen. Tämän siirsin alkukesästä uuteen paikkaan. Ei häirinnyt kukintaa.

Ketoneilikka 'Arctic Fire'

Myös pihalla alkuperäisinä kasvaneet kaksi isoa kiinanpionia kukkivat upeasti ja pitkään. Ovat ilmeisesti yli 10v vanhoja. Oletettavasti lajike on Karl Rosenfield.

Kiinanpioni 'Karl Rosenfield' 

Etupihalle autopaikan vierelle on suunnitelmissa kasvattaa kukkiva aidanne päivänliljoista. Alkukesästä istutin monia niiden juurakoita, mutta silti "aidanne" oli varsin harva. Jokunen päivänlilja ehti heinä-elokuussa ilahduttaa kukillaan. Penkin täytteeksi hankin, ainakin nyt ensimmäisille vuosille muutaman kuukausimansikan. Tähän istutin myös tulppaanin ja narsissin sipuleita alkukesää ilahduttamaan,

Päivänlilja ja kuukausimansikka

Sen verran monella tämä haaste on jo kiertänyt, etten enää uskallaudu ketään tiettyä haastamaan. Tästä lähtee siis avoin haaste: Mikäli tätä lukee joku joka ei ole haastetta vielä saanut, niin haastan sinut mukaan.

EDIT: Korjattu hopeahärkki ketohärkiksi.

Tomaatin taimikasvatus ja turvepelletit

Kohta alkaa olemaa tomaatin kylvö ajankohtaista, mutta kuukauden pari yritän vielä malttaa mieleni. Sitä odotellessa tässä hiukan pohdintaa viimevuodesta.

Olen aina kylvänyt tomaatin siemenet valmiisiin turvepelletteihin. Sellaisiin missä on harso päällä, joten pelletti ei kaipaa ruukkua. Viime vuona törmäsin kuitenkin mielenkiintoiseen asiaan, mitä en aikaisempina vuosina ollut huomannut. Kylvin osaan pelleteistä 2 siementä, jos kyseessä oli vähän vanhempia siemeniä. Joissain nämä molemmat kuitenkin itivät. En tietenkään raaskinut heittää heikompaa taimea pois vaikka olisi pitänyt, joten revin turvepelletin koulintavaiheessa kahteen osaan ja istutin molemmat tomaatit omiin ruukkuihinsa.

Osa taimista kasvoi nopeaa vauhtia ja muuttuivat tukeviksi, osa taimista taas jäi kituuttamaan eikä kasvua juurikaan tapahtunut. Kuvasta näkee eron selkeästi.

Samaan aikaan kylvetyt tomaatin taimet. Kuva toukokuulta 2017

Keksin vahingossa mistä ero johtui, kun vaihdoin tomaatteja toukokuussa taas isompiin ruukkuihin ja rikoin vahingossa heikosti kasvavan tomaatin juuripaakun. Yllätyin kun eihän mullassa ollut juurikaan juuria. Ainoastaan varresta oli alkanut kasvamaan vähän uusia juuria, mutta alkuperäiset turvepelletin juuret eivät ole päässeet harsosta läpi!

Koskaan aikaisemmin en ole tähän ongelmaan törmännyt. Samoja turvepellettejä olen aikaisemminkin käyttänyt. Onko niissä viimevuonna ollut jokin valmistuksellinen ero, vai mikähän tämän ongelman ilmaantumisen selittää?

Heikosti kasvaneet tomaatitkin pääsivät hyvään kasvuvauhtiin, kun revin kaikilta harson turvepelletin ympäriltä pois ja istutin uudelleen. Vähän tuli katkottua juuria samalla, mutta se ei ilmeisesti haitannut. Myös hitaammin kasvamaan alkavat tomaatit ehtivät tuottamaan satoa. Suurempaa vahinkoa ei siis kerennyt tapahtumaan, mutta taidan silti lopettaa turvepellettien käytön varmuuden vuoksi.

Ensimmäiset kylvöt - chilit + muut

En ole koskaan ollut kova käyttämään chilejä, mutta niitä on kiva kasvattaa. Parvekkeellani oli kasvanut jo vuosia samat chilit, jotka otin aina talveksi sisälle talvehtimaan huonekasvien joukkoon. Viime kesän ne saivat olla melko vähällä hoidolla, mitä nyt välillä kävin kastelemassa ja muutenkin paahteinen parveke aiheutti sen, että vihannespunkkeja löytyi yleensä aina jostain. Siksi en viime vuonnakaan niitä hakenut uuteen kasvihuoneeseeni ja syksyllä päätin haikein mielin hävittää ne. Olisi aika kylvää uudet taimet.

Tästä päästiin tämän vuoden ensimmäisiin kylvöihin. Tai no, tavallaan ensimmäisiin, koska ihan ensimmäiset oli jo joulukuun puolella, mutta ne eivät onnistuneet. Tämä johtunee siitä että chilin siemeneni ovat aika monen vuoden takaa. En muista kuinka vanhoja ovet, mutta ainakin yli 5 vuotta vanhoja. Vuoden vaihteessa päätin kokeilla idättää loput siemenet talouspaperilla, jotta näkisin itääkö mikään enää. Kaikki eivät ole ainakaan vielä itäneet, mutta osa oli.

Chocolate Fatalii on melko mieto chili, jota en ole vielä aikaisemmin kasvattanut. Olen saattanut joskus kokeilla, mutta se ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Nyt se kuitenkin oli se, joka iti nopeiten ja jokaisella siemenellä, niiden vanhuudesta huolimatta.

Chocolate Fataliin idätys kostealla talouspaperilla

Toiseksi tuli Monster Naga, joka on kovin tuttu, ilmeisen helposti kasvatettava hyvin tulinen chili. Tämän kanssa saa olla varovainen, jos haluaa vain hiukan tulisuutta ruokaan.

Monster Nagan idätys kostealla talouspaperilla

Näistä kahdesta pääsi kummastakin muutama siemen multaan. Loppujen chilien itämistä odottelen vielä.  Myös latva-artisokan ja ananaskirsikan siemenet kylvin multaan.

Ensimmäisiä kevätkylvöjä ja chilien idätystä kosteassa talouspaperissa

Nyt pitäisi malttaa vielä, ettei enempää kylvöjä tekisi näin aikaseen vuodesta. Ilman lisävaloja on vielä liian vähän valoa.

Kasvien talvisuojaus ja joulukuusen hyötykäyttö

Pakkanen. Alkaisiko talvi vihdoin? Ainakin sääennustukset pysyvät miinuksen puolella niin pitkälle kuin ennustuksia riittää. Taitaa siis olla kasvien talvisuojauksen aika, etenkin kun luntakaan ei juurikaan ole.

Viime vuonna en laittanut talvisuojauksia kasveille, eikä kasveja edes ollut kuin muutamia. Tänä talvena olen odottanut pakkasia. Sanotaan että talvisuojaukset tehdään kun maa on jäässä. Muutamia pakkasöitä ja päiviä on jo aiemmin ollut, mutta sääennusteiden perusteella olen tiennyt, ettei kyseessä ole kuin hetkellinen kylmempi jakso. 

Samalla sain joulukuusen hyötykäyttöön. Katkoin siitä oksat ja laitoin ne kukkapenkkien suojiksi männyistä alkutalvella tippuneiden oksien lisäksi. Ja niitä on tippunut paljon! Ruusut, jalokärhöt ja viiniköynnökset suojasin lisäksi talvensuojaturpeella ja puiden lehdillä. 

Joulukuusi muuttumassa kukkapenkkien talvisuojaksi

Syksyllä luin jostain puutarhalehdestä, että pieniä puita voi suojata täyttämällä puun ympärille laitettu suojaverkko puun lehdillä. Olin tätä varten kerännyt jätesäkkeihin mahdollisimman kuivia lehtiä jo syksyllä. Siinäkin oli oma haasteensa, kun kokoajan satoi.

Kesällä istutin pihalle japaninverivaahteran. Se on melko talvenarka täällä etelässäkin. Moni sanoo, että japaninverivaahtera selviää talvista tällä suunnalla II-vyöhykkeellä, mutta sen maan päällä olevat osat paleltuvat helposti, ja siitä muodostuu pensas. Haluaisin kasvattaa siitä puun, joten tämä talvisuojaustapa on kokeilemisen arvoinen.

Japaninverivaahteran talvisuojaus

Päivän väriläiskäksi vielä tämä sipulista kasvattamani amaryllis, joka ei kerennyt jouluksi, vaan alkoi kukkimaan loppiaisen kunniaksi. Tästä tulee varmasti vielä upeampi, kun loputkin nuput aukeavat. Voisin kokeilla saanko tämän säilymään ja kukkimaan uudelleen ensi jouluna.

Amaryllis

Pihan tasoitusta ja uudet nurmikot 2017

Vuoden 2017 isoin projekti oli ehdostomasti nurmikoiden tasoittaminen ja uudelleen perustaminen. Pihalta oli vuosien varrella kaadettu useita omenapuita ja muitakin pensaita ja niiden juurakoita kaivettu ylös. Tämän ja mullan painumisen takia piha oli melkoisen epätasainen. Löytyi erilaisia kohoumia ja kuoppia. Lisäksi tontti on mäessä. Vaikkakin isoimmat mäet on takapihalta jo joskus aikoinaan tasoitettu pengertämisen avulla, mäkeä on siltikin jäljellä ja ilmeisesti maan painuminen oli lisännyt sitä uudelleen etenkin alemman takapihan osalta.

Puhun alemmasta ja ylemmästä takapihasta koska pihan alkuperäiset rakenteet jakavat nurmikko alueet kahteen osaan. Isoin mäki oli näiden kahden nurmikkoalueen välissä. Päätimme että poistamme mäen mahdollisuuksien mukaan ja pengerrämme pihan keskeltä menevän polun molemmilta puolin.

Alkuun homma alkoi kärräämällä kottikärryllä kaikki ylimääräinen maa kuoppapaikkoihin tai mäen pohjalle. Se oli oikein kätevä tapa kadottaa kukkapenkkien paikalta pois kaivamani vanha maa. Seuraavaksi vuokrasimme minikaivurin, jolla E kovin innokkaasti rupesi touhuamaan. Näin näkyvää muutosta syntyi huomattavasti nopeammin. E laajensi samalla myös etupihalla olevaa parkkipaikkaa.

E tasoittamassa ylempää takapihaa

Alempi takapiha saatiin melko tasaiseksi, mutta pientä mäkeä vielä jäi

 Tasoittamisen jälkeen oli vuorossa uuden mullan tilaaminen ja levittäminen. Pelkästään alemmalle takapihalle meni 10 kuution kuormallinen lähes kokonaan. Multa toimitettiin etupihalle, joten siinä oli siirtämistä kottikärryjen kanssa. E laski että pelkästään alemmalle takapihalle kärräsi 60kpl 120 litran kottikärrykuormaa. Lisäksi ne mitä minä kärräsin, itse en laskenut. Tasoitimme jäljelle jäänyttä mäkeä lisää uudella mullalla, joten mullan paksuudeksi tuli 5cm - 40cm paikasta riippuen.

Uuden mullan levittäminen nurmikon pohjaksi

Nurmikon kylvämisessäkin oli oma työnsä. Alemman takapihan kohdalla meille sattui todella hyvä tuuri säiden suhteen, eikä kylvettyä nurmikkoa tarvinnut kastella kuin kerran. Loppu kasteleminen hoitui sateen avustuksella.

Alemman takapihan uusi nurmikko

Ylemmän takapihan nurmikon perustaminen alkoi vasta useampi viikko myöhemmin. Vaikka alue on isompi, multaa sinne ei mennyt yhtä paljon, koska piha on sieltä muutenkin tarpeeksi koholla. Johtuen pienemmästä multamäärästä ja kuivemmasta kelistä, uusi nurmikko ei lähtenyt yhtä rehevään kasvuun kuin alemmalla takapihalla. Samalla myös rikkaruohot saivat heti alkuun otteen nurmikosta. Mikäli nurmikko ei ensi kesän aikana rehevöidy niin, että rikkaruohot jäävät jalkoihin, täytyy keksiä tuolle jotain.

Ylemmän takapihan uusi nurmikko

"kevään" merkkejä

Paljon olisi vielä kirjoitettavaa menneistä asioista, mutta ettei tämä mene pelkäksi historiaksi, jokunen sana myös tästä hetkestä.

Ulkona on plussakeli, kovin harmaata ja sateista. Kohta aikaisemmin sataneet lumet ovat kokonaan sulaneet. Voiko silti olla, että linnut aistivat päivien alkaneen pitenemään? Sen verran iloinen litujen viserrys yllätti, kun ulkona kävin. Sellaista en vielä viimevuoden puolella ollut havainnut, vaikka saattaahan se olla vaan sattumaa.

Muita kevään lähestymisen merkkejä on tehdyt siementilaukset. En osannut hillitä itseäni, ja nyt odottelen postista saapuvia siemeniä innolla, vaikkei niillä vielä kiire olekaan. Näitä tilasin:

• Punanukki 
• Vuoriarho 
• Kellokärhö 
• Isokaunosilmä 'Early Sunrise' 
• Pampaheinä 'Pink Feather' 
• Pulskaneilikka 'Spooky' 
• Mooseksenpalavapensas 
• Täpläpunalatva 'Atropurpureum' 
• Ryhmäleijonankita 'Black Prince' 
• Punakeltto 'Snow White' 
• Valkosääkukka 'Tetra Polar Star' 
• Keltatimanttikukka 'Sunshine' 
• Keijunmekko 
• Maljalaukkaneilikka Ballerina Lilac 
• Maljalaukkaneilikka Ballerina White 
• Kesäkuuruoho 
• Ahkeraliisa Accent F1 Salmon 
• Ahkeraliisa Athena Red F1 

Myös tarvittavat kasvihuone ja kasvimaa siemenhankinnat tein samalla. Muut siemenet onkin jo valmiina.

• Avomaankurkku Reinin rypäle 
• Kasvihuonekurkku Landora 
• Persilja Starke 

Tästä tuli mieleen, että uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä oli juttua puutarhan suunnittelusta. Moni asioita oli jo valmiiksi tiedossa kuten laajemmat kokonaisuudet on siistimpiä kuin sinne tänne ripotellut yksittäiset istutukset. Ja tuttua oli myös se että suunnittelussa suositellaan käytettäväksi samoja kasveja useassa paikkaa tyylillä "vähemmän (lajeja) on enemmän". Tämä on se, mitä en vielä ole oppinut. Haluan koko ajan jotain uutta, ja koska tilaa ei ole loputtamasti, minulta löytyy paljon eri lajeja, joista jokaista vain pieni määrä. Voi olla että osittain tämä on vain alkuinnostusta ja jossain kohtaa lajien määrä rupeaa vähenemään, kun löydän joukosta ne omat suosikkini. Lisäksi tämä on kai makukysymys? Viime kesänä kukkapenkit näyttivät hyvältä laajasta lajikirjosta huolimatta.

Tässä viime kesän väriloistoa piristeeksi

Paljon ikävempiä "kevään" merkkejä on kasvamaan lähteneet syyssipulit, joita olen bongannut pihalta muutamia. Toiset taitaa olla Hyasinttejä ja toiset varmaankin balkaninvuokkoja. Saa nähdä selviävätkö enää talvesta (sitten kun se joskus alkaa). Onko kellään kokemusta?

Tällaisi piippanoita on lähtenyt jo kasvamaan. Ovat muistini mukaan Balkaninvuokkoja

Pitää kohta tehdä kasvikartat kukkapenkeistä, kun muuten ei muista mitä missäkin on. Tekeekö joku jo näin? Itse pidän vain listaa Excelissä, mutta silloin tarkat paikat jäävät merkkaamatta, ja välillä listan päivittäminenkin unohtuu.

Uusi kasvihuone 2017

Viime kevään isoin odotuksen aihe oli kasvihuone. Ihan ensimmäinen minulla koskaan. Kasvihuoneeksi valikoitui lopulta Season Standard Duo 6,2m². Muutamma mallia kävimme katsomassa paikanpäällä, mutta koska eivät vastanneet toiveita, päädyin tilaamaan netin kautta tämän Seasonin, sopivaa ei muualta löytynyt.

Ensin odotin kasvihuoneen toimitusta ja sitten lopulta kun se saapui, jouduin odottamaan vielä maan sulamista. Kovin tuntui olevan kevät myöhässä. Tulevan kasvimaan ja kasvihuoneen paikan siivoamiseen sai käyttää jonkin verran aikaa. Tieltä piti mm. siirtää yksi vanha auto, missä jarrut oli ilmeisestikin ruostuneet kiinni. Ei tarvinnut kuntosalilla käydä sen päivän jälkeen, vaikka meillä olikin toinen auto apuna hinaamista varten. Toistaiseksi auto siirrettiin eri kohtaa pihalla, mutta ehkäpä se myöhemmin vielä katoaa kokonaan.

Tähän raivattiin tilaa kasvihuoneelle

Koska tuntui, ettei aikaa ollut enää hukattavaksi, eikä kasvihuoneen tuleva sijoituspaikkakaan tuntunut vielä täysin varmalta, päädyimme E:n kanssa kasaamaan kasvihuoneen suoraan tasoitetun maan päälle. Ainoana perustuksena toimii kasvihuoneen mukana tullut sokkeli. Alle laitoimme katekankaan. Puhuimme että teemme paremmat perustukset myöhemmin paremmalla ajalla.

Kasvihuoneen kasaus aluillaan. Sokkeli jo valmiina.

Vähäisistä perustuksista huolimatta kasaamiseen meni ihan koko päivä ja pientä viimeisteltävää jäi vielä seuraavallekin päivälle. Lopulta se kuitenkin oli valmis.

Kasvihuone valmiina

Tässä on autokin siirretty jo kasvimaan tieltä pois.

Seurasin loppu kevään ja alku kesän innokkaana ja välillä tuskastuneena lämpömittarin lukemia
kasvihuoneen sisällä. Tuntui ettei pakkasyöt tuntuneet loppuvan millään. Lopulta se taisi olla pitkälti kesäkuun puolella, kun uskalsin viedä kaikki tomaatin, paprikan, kurkun ja kurpitsan taimet kasvihuoneeseen. E oli alusta asti vitsaillut, että olisit ostanut heti samalla kertaa isomman. Aijon pärjätä nykyisellä, mutta myönnetään, että kasvien vähän kasvaessa kasvihuoneeseen tuli turhankin täyttä.

Vielä näyttää tilaa riittävän. Harmi ettei minulla ole loppukesältä kuvia.

Kylmästä kesästä huolimatta tomaatit, kurkut ja paprikat menestyivät yllättävän hyvin. Paprikoiden valmistuminen meni kylläkin aika täpärälle ja vielä kunnon yöpakkasten uhatessa, hain raakoja sisälle loppukypsymään. Syksystä ongelmaksi osoittautui kosteus ja kasvit alkoivat homehtua. Siitä tälle vuodelle itselleni vinkiksi, että kasvihuoneen kasvit pitäisi malttaa laittaa tarpeeksi väljään, etteivät osuisi toisiinsa tai kasvihuoneen seiniin.

Muuten surkeasta kesästä huolimatta kesä onnistui kasvihuoneen osalta paremmin kuin osasin odottaa. Ainakin kasvihuone oli paljon toimivampi, kuin aikaisemmin käyttämäni lastitettu parveke.

Olisi pitänyt tehdä uudenvuoden lupaus, että malttaisin tänä vuonna rajoittaa kylvämieni taimien määrää. Nyt on ensimmäiset chilit jo kylvetty ja kuukauden päästä tulee paprikoiden vuoro.

Vuosi 2016

Olen kirjoitellut jo tautatietoja ja muutenkin vuodesta 2016 "Taustaa"-välilehdelle. Pihan laittaminen alkoi kesällä 2016. Isoimpia hommia oli pihan siivoominen ja parin ison männyn kaataminen.

Siivoaminen on tylsä aihe, joten perehdytän teidät tarkemmin vain puiden kaatamiseen. Mäntyjä ei onneksi kaadettu itse, vaan tilasimme ammattilaiset paikalle. Toinen puista ei olisi mahtunut kaatumaan ja pätkittiin alas paloina.

Mänty ei näytä oksattomana enää niin isolta.

Toinen taas kaadettiin ja suoraan omenapuun päälle. Tämä oli kyllä tiedossa jo etukäteen, joten mistään osaamattomuudesta ei ollut kyse. Kyseinen omenapuu oli tarkoitus muutenkin kaataa, joten se meni siinä samalla työllä. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä toinen omenapuu, joka pitkän harkinnan jälkeen päätettiin säästää puoliksi. Se haarautui hiukan maanpinnan yläpuolelta kahteen osaan, ja toisen puolen oksat roikuivat ikävästi ja olivat tiellä. Siispä se puoli puusta kaadettiin ja ajateltiin, että loppu saa olla, jos tuosta hengissä selviää. Se on edelleen hengissä, vaikka vähän jouduttiin karsimaan viime talvena siitä lisää ja nyt kesän ja alkutalven aikana siitä on murtunut taas kaksi isoa oksaa, jotka pitäisi käydä siistimässä pois. Tämän talven jälkeen puusta ei taida olla kuin yksi iso vanhempi oksa jälkellä, lisäksi joitain pieniä. Saa nähdä onko puu enää keväällä hengissä.

Mänty kaadettuna toisen omenapuun päälle, vaikkakaan sitä ei näy ollenkaan tuolta männyn alta.

Vähän jo harhauduin tämän vuoden asioihin, joten palataan vielä takaisin vuoteen 2016. Rojut vietiin samalla pois, mutta itse puut jätettiin meille polttopuiksi kätevän kokoiseksi pätkittyinä. Tai tämä on varmaankin mielipide kysymys, koska yritin muutamaa pölkkyä halkoa, eikä siitä tullut mitään. Jouduin siis jättämään halkomisen E:n hoidettavaksi. Iso osa näistä odottaa vielä edelleenkin halkomista. Vinkkinä, että pölkkyjä ei kannata jättää pressun alla kuivumaan, taivasalla kuivuvat ovat nykyään paljon paremmassa kunnossa, ilmeisesti pressun alla ei ole ilma kiertänyt tarpeeksi.

Päästiin myös risuista ja oksista samalla kertaa eroon

Kaiken tämän jälkeen piha oli melko karun näköinen, mutta nurmikot oli muutenkin tarkoitus laittaa uusiksi, joten tässä kohtaa oli paras ajankohta hankkiutua puista eroon.

Uusi blogi

Tervehdys! Äsken lukiessa muiden upeita puutarha-blogeja, ajattelin, että miksen minäkin kirjoittaisi. Ehkä siksi, että olen surkea kirjoittamaan, kerran olen aikaisemmin yrittänyt (eri aiheesta) ja tuottamani teksti jäi melko köyhäksi ja vähäiseksi. Kuvien lisääminen on aina ollut luontevampaa, joten tästäkin saattaa tulla melko kuvapainoitteinen blogi.

Olen useasti miettinyt, että puutarha-asioita pitäisi kirjoittaa jonnekin ylös, ja joitain hajanaisia muistiinpanoja jo erinäisistä vihkoista löytyykin. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut kovin toimivaksi tavaksi, yksittäisiin kommentteihin ei ole kovin mielekästä palata ja usein niiden kirjaaminenkin unohtuu. Tarkempi valokuviin perustava päiväkirjamainen teksti voisi toimia paremmin. Joten tämä blogin kirjoittaminen idealla "puutarhapäiväkirja" on elänyt jo jonkin aikaa takaraivossa. Nyt päähänpistosta ajattelin toteuttaa sen. Harmi, että tuo nimi oli jo varattu, joutui oikein käyttämään ajatusta vapaan nimen keksimiseen, enkä tunnetusti ole kovin hyvä sellaisessa.

Muiden puutarhablogien lukeminen ja kuvien katselu on mukaansa tempaavaa puuhaa ja uusia vinkkejä ja ideoita tulee usein vastaan. Tiedä sitten pääsenkö vielä joskus siihen pisteeseen, että pääsen itsekin auttamaan muita vastaavalla tavalla. Tavoitteena on että saisin tässä lähipäivinä tuotettua jo ensimmäiset oikeat blogikirjoitukseni.

Kiitos kun päädyit bogini pariin. Toivon, että jätät rohkeasti kommentteja ja palautetta.

Jasmikkeen kukat ovat yksi kesän kohokohdista (Tunnistaako joku tarkemman lajikkeen? Kasvaa 3-4m korkeaksi)