maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kiirettä pitää

Kevät etenee hyvää vauhtia ja kiire senkun lisääntyy. Eikä nyt puhuta edes pihatöiden kiireestä, vaan töitä ja kaikkea muuta puuhaa on ollut sen verran, ettei aikaa tai energiaa ole riittänyt pihalle, saati blogille. Pitkän työpäivän jälkeen, joka sisältää lähinnä tietokoneella istumista, ei tee mieli uhrata lisäaikaa tietokoneelle. Bloggaamiseen on tullut yli viikon tauko. Pisin tähän asti.

Krookukset
Myös toisen kukkapenkin krookukset ovat alkaneet kukkia viime viikon aikana. Nämä keltaiset ovat aivan ihania!

Krookukset
Ensiksi kukimaan alkaneet krookukset jaksavat vielä. Hyvin on kukat lisääntyneet viimevuodesta, vaikka aikaisemmin sitä hiukan epäilinkin.

Pihalla on sentään jotain tullut tehtyä. Risuja riittää murskattavaksi/silputtavaksi enemmän kuin tarpeeksi. Edelleen on paljon jäljellä vaikka suurin osa oksista ja risuista on jo silputtu. Isompia oksia ja muuta roinaa vietiin peräkärrillinen kaatopaikalle. Näiden lisäksi pitäisi vielä vähän haravoidakin.

Tänään istutin perunat ja siirsin kuukausimansikat kukkapenkistä kasvimaan uuteen penkkiin. Suunnittelin myös ensimmäisi kylvöjä kasvimaalle, mutta aika loppui kesken. Huomiseksi lupaa koko päivä vesisadetta, mutta eipähän tässä niin kiire vielä ole.

Orvokki mansikkamaa
Mansikkamaalla kukkii! Orvokit ovat päässeet leviämään viime vuoden siemenistä mansikkamaalle. Ei nämä sinne kuuluisi, mutta eihän noin nättiä kukkaa raaski poiskaan nyppiä.

Hauskaa vappua!



lauantai 21. huhtikuuta 2018

Kuulumisia ja perennasiemenkirje

Kevät edennyt hyvää vauhtia. Ilmatieteenlaitoksen mukaan terminen kevät alkoi täällä tänä vuonna 5.4.2018. Melkoisesti siis myöhempään kuin edellisinä vuosina. Tilastoja pääsette näkemään täältä: Kevättilastot.

krookus kevätkurjenmiekka
Krookukset ja kevätkurjenmiekat 20.4.2018

Huhtikuun alun jälkeen kevät kuitenkin otti takapakkia ja yöpakkaset palasivat joksikin aikaa. Viimeisin viikko on kuitenkin pysynyt kokonaisuudessaan plussan puolella. Ja sen huomaa! Lunta ei ole enää missään pihalla ja kukkia ilmestyy päivä päivältä enemmän. Jopa routa on sulanut kasvimaalta. Uskallauduin tekemään ensimmäiset kylvöt kasvihuoneeseen. En mitään ihmeempää, ihan vain salaatteja, sipuleita, porkkanaa ja perunaa ämpärissä.

Viime yönä täällä oli vuoden ensimmäinen ukkonen! Viime kesällä ukkosia ei juuri ollutkaan, vaikka muuten oli kovin sateista.

Sain myös perennasiemenkirjeen takaisin ensimmäiseltä kierrokselta. Kirje ei vaikuttanut mitenkään isolta, mutta kiitettävä valikoima mielenkiintoisia siemeniä oli silti kertynyt ensimmäisen kierroksen aikana. Viiru halusi mukaan siemenien tutkimiseen.

Perennasiemenkirjeen sisältö yhdessä läjässä. Alun ihmettelyn jälkeen Viirua kiinnosti enemmän nukkuminen kuin siemenet. Minua taasen kiinnostivat siemenet kovastikin.

Vasta tänään kerkesin tutustumaan sisältöön tarkemmin. Että sieltä löytyikin kaikkea ihanaa. Taidan kokeilla näiden kylvöä suoraan ulos. Todella paljon kiitoksia siemeniä jakaneille!

Näitä ajattelin kokeilla. En tarvitse isoja määriä, joten loput lähtee jatkamaan kirjeen mukana toiselle kierrokselle.

Pyrin viemään kirjeen maanantaina postiin jatkamaan toista kierrosta. Toiselle kierrokselle ilmoittautuivat osallistumaan vain listan kolme ensimmäistä minun lisäkseni. Siemeniä riittää siis reilusti otettavaksi. Ne mitä yli jää, voi laittaa takaisin minulle, niin voin käyttää niitä osana seuraavan siemenkirjeen aloitusta.


ENNAKKOILMOITUS: Syksyllä/talvella olisi tarkoitus laittaa uusi perennasiemenkirje kiertämään halukkaiden kesken. Ilmoittelen näin hyvissä ajoin jo, että halukkaat voivat halutessaan varautua ja kerätä kesän mittaan siemeniä talteen.

Mukavaa viikonlopun jatkoa.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Ensimmäisiä kukkia

Ensimmäiset kukat avautuivat viimein toissapäivänä. Perjantai ja lauantai meni kuitenkin puuhaillessa kaikkea niin nopsaan etten edes kuvia saanut kukista otettua. Tänään korjasin tilanteen.

Krookus
Krookuksen kukkia näkyy harvakselttaa talon edessä olevassa penkissä. Kasvavat jopa yllättävän harvassa, muistelisin että viime vuonna niitä olisi ollut enemmän. Tosin uusia piipon kärkiä pilkistää vielä mullasta, joten voi olla että kasvu on vain tänä vuonna epätasaisempaa.

krookus
Hailakan keltaisia krookuksia on ehdottomasti eniten. Tätä kohtaa missä näkyvät kaikki kolme penkissäni olevaa krookusväriä, piti kuvata enemmänkin.

Yllättäen krookuksien kanssa samanaikaisesti kukkivat syksyllä istuttamani kevätkurjenmiekat. En muistanutkaan että se on näin aikainen kukkija. Toistaiseksi näyttävät hiukan hassuilta kukkiessaan ja kasvaessaan melko harvassa. Toivotaan että lähtee leviämään tiiviimmiksi kasvustoiksi. 





lumikello
Todellinen yllättäjä oli kuitenkin saunan edustalta löytämäni lumikello. Tämä 
kasvaa siis siinä penkissä mistä aikaisemmin pohdin, että lumikellot eivät varmaan 
menesty. Ilmeisesti olin oikeassa koska vaikka en muista, niin kuvittelisin näitä 
istuttaneeni enemmänkin kuin yhden. 

Ensimmäisten kukkasten löytäminen pihalta on ihanan piristävää. Näiden lisäksi löysin myös mansikkamaalta orvokin jossa oli lähes jo avautunut kukka! Kyseessä on viime alkukesästä ostamieni orvokkien siementaimi. Mansikantaimet olivat ennen mansikkamaan tekoa orvokkiruukkujen vieressä, joten ei ole mysteeri mistä orvokki on peräisin. Leviävät kyllä todella helposti siemenistä. Nypin noita orvokin taimia loppukesästä isot kasat pois läheisestä kukkapenkistä.

Mukavaa sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa!

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Kevät yhdessä päivässä

Halusin vaan kertoa teille että tänne on vihdoin tullut kevät! Siitäkin huolimatta, ettei terminen kevät päässyt vielä alkamaan aikaisemmista sääennustuksista huolimatta. Muutamana yönä lämpö laski pakkasen puolelle. 

Kevään kunniaksi kävin hakemassa orvokkeja lähipuutarhaliikkeestä. Niistä muodostui kaksi erilaista amppelia.  

Eilen töistä kotiutuessani kuitenkin huomasin ettei pihalla ole enää lunta! Tai onhan sitä tietysti vähän, mutta suurimmaksi osaksi maa on lumeton. Toissapäivän lunta oli vielä reilusti. Sanoisin että ainakin 10cm. Lähes shokeeraava muutos noin lyhyessä ajassa. Eilen havaitsin myös ulkona ensimmäiset kärpäset, sokerimuurahaiset ja leppäkertun. Lämpöä oli jopa +13 astetta! Uusia piippoja tulee näkyviin lähes päivittäin. Vielä odotan innolla ensimmäisiä nuppuja ja kukkia, joita en ole vielä havainnut. 

Alempi takapiha 10.4.2018

Ylempi takapiha 10.4.2018

Lisäksi lunta oli satanut viime yönä monta senttiä, mutta uudesta lumesta ei ollut työpäivän jälkeen mitään jäljellä.

Oman pihan kukkia odotellassa, lisää kukkia piti hakea läheisestä puutarhaliikkeestä. Sommittelin niistä kaksi eriväristä amppelia. Aikaisemmassa kuvassa oikeanpuoleisen amppelin lähes mustat orvokit olivat todella upeita, mutta eivät kuki vielä kunnolla. 

Kumpi väriyhdistelmä on teidän suosikki?

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Taimikuulumisia ja kissojen tuhoja

Kylvöt ja taimien kasvaminen edistyy pikkuhiljaa. Täältä näette ajantasaisen tilanteen: Kylvökalenteri 2018

Tuntuu kuin taimet kasvaisivat normaaliakin hitaammin. Ainakin tomaatit ovat paljon viime vuotta jäljessä. Syy tähän on todennäköisesti huonontuneet kasvuolot. Kissojen takia taimia ei voi nostaa ikkunoille. Ne mitkä on ikkunoiden edessä, kasvavat nyt muovisten säilytyslaatikoiden suojassa, kuten aikaisemmin kerroin: Taimikuulumisia maaliskuulta. Tämä vähentää varmastikin valoa ja lisää kosteutta siinä määrin ettei kasveja ole voinut juuri kastella tai lannoittaa. Loput kasvavat edelleen huoneessa, johon aurinko ei paista.

Paprikan ja chilin taimet ovat jo hyvässä kasvussa muovilaatikon sisällä. Joukossa myös
muutama hontelo tomaatin taimi ja yksi laventeli.

Siemenistä kylvämäni kärhöt (joista kerroin: Kärhöjä siemenistä) eivät ole vielä mitkään itäneet. Kellokärhön kylvöksen hain eilen autotallista pois kylmäkäsittelystä ja muut kaksi joutuisi varmaan laittaa kylmäkäsittelyyn, kun itämistä ei ole tapahtunut vaikka ovat olleet mullassa yli kuukauden.  

Muissa kasveissa kasvua kuitenkin tapahtuu. Mutta niin myös vastoinkäymisiä. Valeunikoiden taimista ei ole enää yhtään hengissä. Tainneet harsosääsket viedä niistä voiton. Viime vuonnakin sinivaleunikoista selvisi vain 2 taimea. Epäilen että harsosääsket pitävät näitä herkkuinaan, muiden taimien kanssa vastaavaa ei ole tapahtunut. Toivotaan että suoraan ulos kylvämäni tai hankikylvössä olevat kasvavat paremmin. 

Kissatkin ovat aiheuttaneet vastoinkäymisiä. Eilen olin siirtämässä juuri itäneitä ruukkuja laatikkoon, kun säikähdin sinne hyppäävää kissaa. Huudahdin hiukan lähinnä yllätyksestä ja kissa pinkaisi sellaista vauhtia karkuun, että ruukut lentelivät mullinmallin. Toinenkin huoneessa ollut kissa säikähti ja lähti samanlaiseen karkuun. En edes ehtinyt erottamaan kumpi niistä oli se joka taimieni päälle hyppäsi.

Tältä näyttää kun kissa käy kasvilaatikossa ja paniikissa säntää sieltä pois.

Muutamalle tomaatin taimelle kävi huonosti. Saa nähdä jäävätkö nämä eloon.  

Yitin parhaani mukaan pelastaa nurin lentäneitä taimia. Eiköhän niistä suurin osa jää eloon. Pahin tilanne oli tuolla yllä kuvassa olevalla tomaatilla.

Kissat säikähtivät lopulta paljon enemmän kuin minä ja olivat juosseet suoraan olohuoneen sohvan alle. Sieltä eivät halunneet tulla pitkään aikaan pois ja sittenkin kun lähtivät liikkumaan, olivat todellä säikkyjä koko illan. Ilemisesti eivät ole tottuneet minun huudahduksiini, vai mistä lie moinen pelästyminen johtui? Yöksi tilanne onneksi ehti normalisoitumaan.

Kissat ryntäsivät alakerran sohvan alle. Sieltä eivät haluneet tulla pois pitkään aikaan.


Hankikylvökseni olivat tulleet talonseinustalla lumen alta esiin, joten siirsin ne varjoisempaan paikkaan. Multa on vielä jäässä, joten pitää vielä jonkin aikaa jännittää miten käy. Mietin pitäisiköhän nämä viedä ennemmin kasvihuoneen suojiin itämään?

hankikylvö
Joulukuussa kylvämäni hankikylvöt ovat edelleen jäässä.

Mykorritsatestistä täytynee kertoa sen verran, että koulimisen jälkeen en ole havainnut tomaattien kasvussa mitään eroa. Mykorritsoja sisältävässä kylvömullassa kasvava tomaatin taimi oli ehkä ihan hitusen vankempi kuin tavallisessa kylvömullassa kasvava taimi (mutta ero oli todella pieni) ennen niiden koulimista isompaan ruukkuun. Kummankin taimen istutin isompaan ruukkuun syvempään, niin että kummassakin oli multapaakku mukana. Nyt taimet näyttävät lähes identtisiltä, joten tämän perusteella en usko että mykorritsoja ja hyötymikrobeja sisältävä kylvömulta tuo isoa eroa taimien kasvamiseen.

mykrritsatesti tomaatti
Mykorritsatesti tomaattit heti koulinnan jälkeen. Tästä ovat kasvaneet jo vähän lisää ja ero niiden välillä ei ole.

Taimia alkaa olla jo sen verran, että odottelen innolla ilmojen lämpenemistä. Jotta osan voisi viedä kasvihuoneeseen jatkamaan kasvua.


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Kevään merkit/kevätseuranta

Sain Satupuutarhan Satulta maaliskuun alussa Kevään merkit -haasteen. Olen kuitenkin samaan tai hyvin samankaltaiseen haasteeseen vastannut jo tammikussa. Tällöin syntyi postaus nimeltä Haasteena huhtikuu. Käykäähän katsomassa.

Tältä näytti vuosi sitten. Tänä vuonna ei vielä krookuksien nuppuja näy. Kyllä viime vuonnakin satoi lunta vielä huhtikuussa.

Samoja asioita ei kahteen kertaan kannata kirjoittaa, joten vastaan haasteeseen tällä kertaa omalla tavallani. Tarkoituksena on raportoida kevään merkkejä kevään edetessä. Koska maaliskuu oli niin kylmä ja talvinen ensimmäisiä kevään merkkejä joutui odottamaan kärsivällisesti. Poikkeuksena pajunkissat ja auringon lisääntynyt lämpö, jotka havaitsin jo helmikuun alussa. Niistä oma postauksensa: Helmikuussa aurinkokin jo lämmittää. Nämä pienet asiat ilahduttivat paljon keskellä kylmää talvea.

Tämä on siis ollut työnalla jo pitkään, mutta niiden keväänmerkkien puuttumisen takia en ole pystynyt postausta julkaisemaan. Eilen Helsingin-reissun yhteydessä näin moottoritien varrella kymmeniä tai mahdollisesti jopa satoja töyhtöhyyppiä. Ne olivat kerääntyneet peltojen pälvipaikoille. Tämän varman kevään merkin innoittaman päätin aloittaa kevätseurantani.

Ideani on siis kevätseurannan kirjaaminen omalla sivullaan. Niin että tulevaisuudessa kevään edistymistä voisi eri vuosien kohdalla verrata keskenään. Kevätseurantaani pääsette seuraamaan tästä: Kevätseuranta 2018. Linkki löytyy myös blogini oikeasta sivupalkista kohdasta Pihan vuosi listoina.

Ulkona on ollut pari vuorokautta yötä päivää plussan puolella ja lumi on alkanut sulaa silmissä. Pihalle on muodostunut useita pälvipaikkoja ja piippojakin on enemmän näkyvissä. Löysin tulppaanien lisäksi ainakin krookuksia. Kaikista en ole vielä varma mitä ovat.

Piippoja huhtikuussa 2018. Onkohan nämäkin krookuksia?

EDIT: Pakko vielä päästä kertomaan, että nyt kevät tuntuu tosiaan alkaneen ja nopeasti. Muuttolintuja on nyt muutaman päivän sisällä tullut reilusti lisää. Tänään lauantaina näin jopa västäräkkejä ja leskenlehtiä!


Mukavaa ja keväistä viikonloppua!


tiistai 3. huhtikuuta 2018

Kevään pilkahduksia

Laitetaanpa kevään kunniaksi viimeviikkoisia kuvia, koska nyt kaikki on uuden lumen alla! Toki eiköhän se uusi lumi nopeasti sula (ja toivottavasti myös vanha) kun lämpötilat alkavat ennustusten mukaan vihdoin vähän nousemaan.

Myskimalvan, kurjenkellon ja vuorenkilven vihreitä lehtiä pilkotti jo lumen alta. Samoin etupihan autopaikan kivimuurin päällä kasvavia kivikkokukkia.


vuorenkilpi kevät
Vuorenkilpeä näkyi jo lumen alta

myskimalva kevät
Myskimalvan vihreitä lehtiä pilkotti jo lumen alta

Myös lumen alla suojassa olevasta alppiruususta näkyi yksi oksan pää. Tämän pelastin viime kesänä siskoni pihalta lehtikasasta. Ilmeisesti oli haravointijätteen mukana kulkeutunut oksanpätkä, joka oli alkanut juurtumaan. Juuret eivät kuitenkaan ylettyneet kunnon maahan asti, vaan alppiruusu lähti mukaani kun varresta sitä vähän nostin.

Alppiruusu kasvaa vielä melko maanmyötäisesti ja on ollut talven lumen alla suojassa. Nyt siitä pilkotti ensimmäinen oksanpää, jonka suojasin uudelleen lumen alle ja lisää lunta satoi vielä päälle.

Iloitsen kevään edistymisen lisäksi siitä, että taisin perustaa kasvimaan ainakin sen suhteen oikeaan paikkaan, että sieltä näyttäisi sulavan lumi ensimmäisenä.

Kasvimaa 1.4.2018. Pälvipaikkoja alkaa jo näkymään vaikka muu piha on ihan lumen peitossa.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Omenapuiden leikkaus

Pihallamme kasvaa kaksi ilmeisesti hyvin vanhaa omenapuuta, ovat ilmeisesti 50 luvulta. Puita ei oltu leikattu juurikaan moniin vuosiin. Viime keväällä aloitin puiden siistimisoperaation, jolloin joutui isompiakin oksia karsimaan. Nyt jatkoin siistimistä, aloitin pienempien oksien kanssa jo aiemmin keväällä.

omenapuu leikkaus
Omenapuu pienen siistimisen jälkeen

Hommaa helpottamaan ostin varrellisen oksasleikkurin. Se oli ihana ostos. Tässä ihan ihmettelee miksi en ennen ole tällaisia hankkinut. Ehkä siksi että omenapuita leikataan korkeintaan kerran vuodessa ja silloinkin käyttö jää vähäiseksi. Nyt olen silti tyytyväinen että ostin nämä.

Tämä ylhäällä olevassa kuvassa näkyvä puu oli helppo tapaus. Monihaarainen puu on päässyt kasvamaan liian tiiviiksi. Tänä vuonna aattelin että karsin vain niitä oksia, joita oksaleikkureilla saa poikki, mutta pienen tarkkailun jälkeen kaksi isompaa oksaakin joutuu poistamaan. Kuten kuvasta näkee vasemmassa reunassa kasvaa useampi oksa ylöspäin melko tiiviisti. Niistä uloin sai lähteä. Oikella taas oli yksi oksa murtunut, joten se lyhennettiin murtuman alapuolelta.

E työn touhussa.

Valmista! Näyttäisi jo aika paljon paremmalta.

Toinen puista taas on joutunut kärsimään jo liikaakin. Ensin siitä sahattiin juuresta toinen haara kokonaan pois ja sitten viime keväänä jouduttiin karsimaan isoja osittain murtuneita oksia. Tänä talvella murtuneita on tullut taas lisää. Yksi oksa napsahti poikki jo alkusyksyllä. Joten isompia oksia en olisi halunnut poistaa enää ollenkaan, mutta koska tuuli ja lumi oli murtanut vielä yhden ison oksan, tarvin senkin kanssa E:n ja moottorisahan apua. Ongelma taitaa olla, että tämä puu kasvattaa todella isoja sivusuuntaan taipuvia oksia. Niitä olisi pitänyt keventää reilusti heti alkuunsa, mutta en silloin osannut ajatella että oksia alkaa tähän tahtiin murtumaan.

Tällainen toispuolinen rääpäle siitä jäi. Ainoassa kunnon oksassa on myös murtuneen oksanhaaran takia haava. Toivotaan että paranee.

Vähän jännitän selviääkö omenapuu tälläisestä rääkistä. Ei sillä ole enää jäljellä kuin yksi iso oksa, ja sekin on vahingoittunut oksanhaaran kohdalta. Viime vuonna puu alkoi kasvattamaan ylös runkoon yhtä uutta pientä oksaa. Toivon että samanlainen kasvuu jatku tämänkin leikkauksen jälkeen.

Ensi vuonna pitää antaa puiden levätä ja karsin vain pakollisia ja pieniä oksia.